kaks vee

Huijui, aika menee ihan hurjan nopeasti. Vastahan aloittelin tämän blogin pitoa ja nyt siitä on jo kaksi vuotta. En olisi ikinä uskonut kuinka antoisaa tämä voi olla, blogin kautta olen saanut uusia tuttuja ja kannustusta jatkaa käsityöharrastuksiani. Kävijöitä on ollut jo yli 60 000, blogilistan kautta blogia seuraa yli sata, kuin myös bloggerin avulla. Synttäreiden (ja kaikkien näiden muiden) kunniaksi siis on arvonnan aika. Palkintona tällä kertaa jotain sellaista, mistä tykättiin jo aiemmin tänä vuonna.



Eli palkintona siis kauppakassi ja kukkaro, molemmat tehty herkullisesta Vallilan The Wall -kankaasta. Kassi on juuri sopiva pikkuostosten tekoon, ja ainakin itselle osoittautunut korvaamattomaksi kauppareissuilla. Arvontaan voit osallistua vastaamalla vain kommenttikenttään seuraavaan kysymykseen:

Millaisia käsitöitä haluaisit nähdä Annan Aarteissa tulevaisuudessa?

Vastaamalla kysymykseen saat yhden arvan. Toisen voit saada mainitsemalla arvonnasta omassa blogissasi, kolmannen liittymällä lukijakseni ja neljäs arpa on mahdollista saada "tykkäämällä" Annan Aarteista Facebookissa. Kerrothan kommentissasi kuinka monella lipukkeella olet mukana. Anonyymit laittakaa mukaan myös sähköpostiosoitteenne, niin tavoitan jos onni on myötä.

Kilpailu päättyy 10.10. kello 24. Siihen asti siis kaikille onnea arvontaan.

Tweet

mummon akkunalla

Viimeisin 3d-aiheinen kortti kuvastaa kesäisiä pelargonioita. Tästä tuli ehkä näistä neljästä kortista kaikista laimein, vai olenkohan vaan tottunut aika täyteen tungettuihin kortteihin. Koin kuitenkin ettei kiva kuva kaipaa paljoakaan ylimääräistä hörsötystä ympärilleen, ettei se jää niiden varjoon.



Ja taas jännää yksityiskohtaa sivultapäin katsottuna.

Tweet

ja raitaa

Tällä kertaa isompi kasa paketteja, hyvä että korttiin mahtuivat. Hauska sattuma että varastoista löytyi juuri samansävyistä taustapaperia kuin 3d-kuvassakin on. Värit taas vähän valehtelevat, luonnossa kortti on vähän hempeämpi.



Nämä sivukuvat 3d-korteista ovat aina yhtä hauskoja. Tykkäisittekö muuten että korteista olisi useampia kuvia? Aiemmin kun olen ajatellut että yksi kuva riittää..

Tweet

ruutua

Uusi ihastus, 3d, muotoutui tällä kertaa tilda-henkiseksi kortiksi. Taustapaperihan on tildaa ja tuo kolmiuloitteinen kuva passasi siihen kuin nenä päähän. Tästä kortista tuli ihanan herkkä, aivan erilainen kuin eilen esitelty syksyisen värinen pakettikortti.

Tweet

3d huumaa

Kortteilussa on ollut yksi osa-alue, josta olen vannonut etten sitä tule ikinä kokeilemaan, nimittäin 3d-kortit. Ne ovat mielestäni mauttomia ja rumia, enkä niihin ole koskaan oikein syttynyt. Mutta mutta, taas opittiin että koskaan ei saisi sanoa että ei koskaan. Jokin aika sitten pyörin Tiimarissa (!!!) aikaa kuluttamassa ja silmiini osuivat kivat 3d-arkit, joiden kuvat olivat jotain ihan muuta kuin minkälaiset mielikuvat minulla oli 3d-kuvista. Pitihän arkkeja sitten ostaa ihan kokeilumielessä, jotta tämäkin tekniikka tulisi tutuksi.



Sivukuva selvittää vielä miksi näitä kuvia kutsutaan 3d-kuviksi. Arkissa on siis useita kuvia samasta aiheesta, yksi kokonainen kuva ja useampi osa tästä kuvasta. Osat leikataan irti ja kiinnitetään päällekkäin jolloin kuvasta tulee kolmiulotteinen.

Ja niin, tästähän tuli ihan kiva. Muutama muukin näitä syntyi, esittelen ne myöhemmin. Kun tästä nyt taas oppisi etteivät ne jyrkätkään mielipiteet välttämättä pysy ikuisuuksia.

Tweet

hauraita lehtiä

Olin viimeviikonloppuna Harjulan kansalaisopiston hopeasavikurssilla. Minulla ei ollut minkäänlaisia ennakko-odotuksia, toisaalta taas oli paljonkin mielessä kaikkea mitä voisin tehdä. Useampikin koruilija on kokeillut hopeasaven levittämistä lehtien päälle ja näin muodostuvia kauniita hopeisia lehtiä. Lehtien teko oli minullakin ainoa asia jonka halusin ehdottomasti päästä testaamaan.



Kurssin aikana tein itselleni tällaiset söpöt pikkulehdet sekä korviin että riipukseksi kaulaan. Lisäksi viikonlopun aikana valmistui muutama ylimääräinenkin lehti, eivätköhän nekin ehdi koruiksi ennemmin tai myöhemmin.

Hopeasavilehdet tehdään juoksevalla, siveltimellä siveltävällä hopeasavella. Sitä laitetaan monta ohutta kerrosta lehden alapuolelle, niin paljon että kerrosten paksuus on vähintään millin. Kun paksuus on saavutettu, annetaan saven kuivua ja lopuksi esine poltetaan. Polttovaiheessa lehti ja hopeasaven saviosa palavat pois ja jäljelle jää hopeinen esine. Tämän hopeapitoisuus on oikein poltettuna 999.



Hmm, nyt vaan mietin että patinoisiko vaiko ei. Patinahan toisi kivasti esille nuo lehtisuonet, toisaalta kyllähän nuo patinoituvat käytössäkin.



Kurssi oli kokonaisuudessaan pienoinen pettymys. Olin odottanut, että ohjaajalla olisi ollut paljon erilaisia työvälineitä hopeasaven muotoiluun. Niitä ei ollut juuri ollenkaan. Siksi päädyinkin keskittymään lehtiaiheisiin. Hopeasavea on siis ainakin kahta erilaista, siveltimellä levitettävää juoksevaa versiota (jota siis käytetään tällaisten lehtien tekoon) ja vähän savimaisempaa versiota, josta voi muotoilla erilaisia korunosia. Jätin suosiolla tuon savimaisemman hopeasaven työstön johonkin seuraavaan kurssiin. Ainakin kuulemma Helsingissä sijaitsevassa hopeasavi.fi yrityksen kurssit ovat kuulemma varsin kattavia ja laadukkaita niin opetukseltaan kuin välineiltäänkin.

Tweet