
Olen näperrellyt viimeisen viikon ajan Lahden muotoiluinstituutilla. Osallistuin avoimen amk:n kautta emalointikurssille ja voi että kun olikin mukavaa.

Kurssilta ei ihan hirveästi ole esiteltävää, tämän sormuksen sain valmiiksi. Suuri osa energiasta meni erilaisiin värikokeiluihin ja emalointitekniikan opetteluun. Muutama projekti on keskeneräisenä. Katsotaan jäävätkö ne sellaisiksi, jos eivät niin tulevat kyllä esille myös tänne.

Sormus on tehty hopeasta. Pyöreä osa on emaloitu ja kiinnitetty niittaamalla sormusaihioon. Niittausta ei ole tehty ihan loppuun asti, joten pyöreä osa pyörii sormuksessa kivasti. Emaloitu osa on tehty ruskealla transparentilla eli läpinäkyvällä emalilla. Väriä on levitetty kaksi kerrosta, molempien levitysten jälkeen emalikerrosta on hiottu tasaiseksi ja lopuksi tehty vielä kiillotuspoltto. Useamman uunissakäyntikerran jälkeen ruskea väri näyttää enemmänkin leijonankeltaiselta, mikä on oikeastaan ehkä kivempikin.

Tässä kuva koulun emaliluokasta. Kun tätä katselette, arvaatte varmasti että värien valinta ei ollut aivan yksinkertaista. Vielä kun kaikki värit käyttäytyvät uunissa eri tavalla, jokaisesta on tehtävä ensin koepala. Silti väri saattaa muuttua uunissa erilaiseksi kuin koepalassa, sillä kappaleen koko ja uunissaoloaika vaikuttavat valtavasti.

Suurin osa emaleista oli paloina, joten ennen käyttöönottoa ne tuli jauhaa metallisessa morttelissa ja pestä tislatulla vedellä.

Emaliuunin lämpötila kohosi 850 asteeseen. Emaleiden sulamislämpötilat kuitenkin vaihtelivat emalista riippuen.

Tässä vielä kuvaa työpisteestä, jossa tehtiin kaikki kultasepäntyöt, eli muun muassa juotokset, sahaukset ja viilaukset.

Aikaisemminkin avoimen amk:n kursseilla käyneet opastivat että "kirjoittamattomana sääntönä" on, että pitää olla jokin sivuprojekti. Itse otin sivuprojektiksi erilaisia sormuksia. Koululta löytyi valssi, jolla pystyi valssata erilaisia kuviolankoja. Näistä pyörittelin sitten muutamia sormuksia, jotka on juotettu kasaan, mutta loppuviimeistely puuttuu vielä. Katsotaan saanko näitä koskaan valmiiksi, esittelen ne kyllä sitten blogissa.

Ilmapiiri kurssilla oli todella mukava ja leppoisa. Koulun työtilat olivat ihan uskomattomat, varmasti kaikki mahdolliset laitteet löytyivät joita kuvitella saattaa. Ja vähän enemmänkin, enpä olisi tajunnut tarvitsevani esimerkiksi halkaisijaltaan pisaran muotoista hopealankaa. Pienenä huhuna kuulin, että avoimen amk:n korukursseja oltaisiin lisäämässä. Itse aion ainakin mahdollisuuksien mukaan osallistua vielä uudestaan jollekin kurssille.