Jos suklaalevykortit ovat olleet viimeaikoina kuuma juttu blogimaailmassa, niin miksei tätä samaa tekniikkaa voisi soveltaa vähän pienemmillekin karkkipakkauksille. Tässä ihan pikapikaa tehty protomalli kun idea tuli päähän. Vähän hienompia pitää tehdä sitten ajan kanssa, tämän yksittäisen kokosin eilenillalla nopeasti kun en vaan malttanut olla testaamatta (tai siis en malttanut olla syömättä noita karkkeja, vähän myöhemmäksi jätettynä ei olisi ollut karkkeja joiden ympärille tehdä mitään rasiaa).
Tällä rasialla kokoa onkin sitten suklaalevyä reilusti vähemmän, noin 6cm*9cm.
Koristelutkin jätin pienen koon vuoksi vähän maltillisemmiksi, sävymaailma
tuli sisällön mukaan (näyttääkin muuten ihan malboro-askilta mikä tuolta
rasiasta pilkottaa, miksei toki sillekin voisi tehdä juhlavan
lahjapakkauksen).
Malboron sijaan rasiasta paljastuikin Marianne-paketti. Kulkusetkin olivat sattumalta aivan kuin pienet Marianne-pallerot.
Lupailin muuten tuon suklaalevykortin kommenteissa tehdä ohjetta tämäntyyppisen rasian kokoamiseen. Kunhan töiltäni ehdin (eli olen kotosalla valoisaan aikaan) niin teen blogin puolelle sellaisen yleisen ohjeen, jota on helppo soveltaa minkä tahansa rasian koristeluun.
maanantai 27. lokakuuta 2014
lauantai 25. lokakuuta 2014
suklaalevykortti
Tässä minun versioni suklaakortista. Kyseessä siis kortti, jonka sisään kätkeytyy suklainen yllätys (mieluusti tietysti mahdollisimman suuri).
Tämän kortin sisältä löytyy myös yllätys. Kortti on kasattu taittelemalla mustasta kartongista (mittasin suklaalevyn mitat ja tein kääreen niiden mukaan).
Kortin koristelin sisältä ja päältä kuparin sävyisellä kartongilla. Koristeet korttiin leikkasin big shotilla, lisäksi hieman akryylitimantteja ja satiininauhaa. Kortin sisällä olevaan taskuun sujahtikin sitten levyllinen suklaata. Koko paketti suljetaan mustalla satiininauhalla.
Tämä korttimalli on ollut suosittu, eri sivustoilla on näkynyt paljon erilaisia versioita suklaakorteista. Tämä on minun versioni. Malli olikin yllättävän helppo tehdä, kun vähän pysähtyi miettimään miten kortti taitellaan. Taidan tehdä näitä tulevaisuudessa lisää. Mielessä ainakin pari eri kokoista pakkausta, joille voisi tehdä oman lahjarasiansa.
maanantai 20. lokakuuta 2014
lights on!
Yksi tämän syksyn jännimmistä projekteista on ehdottomasti Lights On! -projekti. Lights On on V.A.L.O. – ei orjuudelle ry:n projekti, jonka tarkoituksena
on levittää tietoisuutta ihmiskaupasta ja nykypäivän orjuudesta, niin
sanotusti tuoda aihe valoon. Sain kutsun liittyä mukaan ja eipä tästä pystynyt kieltäytymään. Niin
hieno projekti on kyseessä ja niin upeassa seurassa sitä ollaan.
Projekti sai alkunsa, kun yhdistyksen Tampereen jaosto –V.A.L.O. Tampere – sai Finvalolta lahjoituksena 27 paljasta valaisinkehikkoa. Mukaan lähti eri alojen toimijoita tuunaamaan kehikoista lampunvarjostimia. Syksyn aikana ja projektien edetessä minäkin jaan välähdyksiä varjostimien synnystä täällä blogin puolella. Projekti huipentuu Lucian -valontuojan-päivänä 13.12.2014, jolloin valmiit lampunvarjostimet huutokaupataan sosiaalisen median kautta ja niistä saatava tuotto käytetään kokonaisuudessaan V.A.L.O.-ei orjuudelle ry:n ennaltaehkäisevään ja tiedottavaan työhön Suomessa.
Kurkkaa alta vielä projektin mainosvideo. Videolla esiintyy viisi tuunaajaa, ja sen on tehnyt kuudes.
Koko projektin kulkua sekä uusien tuunaajien paljastusta voit seurata Lights On! -projektin Facebook-sivuilla. Ja tiesitkö mitä, vielä yksi kehikko kaipaa tuunaajaansa. Se voisit olla vaikkapa sinä!
Minä ja se kehikko. |
Projekti sai alkunsa, kun yhdistyksen Tampereen jaosto –V.A.L.O. Tampere – sai Finvalolta lahjoituksena 27 paljasta valaisinkehikkoa. Mukaan lähti eri alojen toimijoita tuunaamaan kehikoista lampunvarjostimia. Syksyn aikana ja projektien edetessä minäkin jaan välähdyksiä varjostimien synnystä täällä blogin puolella. Projekti huipentuu Lucian -valontuojan-päivänä 13.12.2014, jolloin valmiit lampunvarjostimet huutokaupataan sosiaalisen median kautta ja niistä saatava tuotto käytetään kokonaisuudessaan V.A.L.O.-ei orjuudelle ry:n ennaltaehkäisevään ja tiedottavaan työhön Suomessa.
Kurkkaa alta vielä projektin mainosvideo. Videolla esiintyy viisi tuunaajaa, ja sen on tehnyt kuudes.
Koko projektin kulkua sekä uusien tuunaajien paljastusta voit seurata Lights On! -projektin Facebook-sivuilla. Ja tiesitkö mitä, vielä yksi kehikko kaipaa tuunaajaansa. Se voisit olla vaikkapa sinä!
lauantai 18. lokakuuta 2014
dino inka goldilla
Inka Gold -innostus jatkuu, ja tietysti näillä ärhäkämmillä väreillä. Tällä kertaa testasin vihreää (purkin pohjassa värin nimi emerald). Tämä projekti on ollut viittä vaille valmis ihan siitä lähtien kun näin tämän Elinan tekemän upean pahvihevosen muutoksen. Toteutus vaan puuttui, mutta eilen töiden jälkeen sitten alkoi tapahtua. Tekniikat ja mömmöt on erilaiset, mutta tarkoitus oli saada lopputulokseen vähän samaa henkeä.
Pohjana tässä on valmiina ostettu paperimassasta tehty pahvidino. Värjäsin dinon ensin kauttaaltaan inka goldilla. Tämän jälkeen revin tekstikuviollisesta silkkipaperista pieniä paloja, jotka liimasin lakalla dinoon (kylkiin, jalkaan ja kaulaan). Päälle vielä vähän himmeämmin inka gold-vahaa, jotta silkkipaperin reunat ja valkoinen väri häviäisi näkyvistä.
Inka gold onkin yllättävän peittävää, tekstit meinasivat kadota kokonaan näkyvistä.
Ja taas kohti uusia seikkailuja!
Pohjana tässä on valmiina ostettu paperimassasta tehty pahvidino. Värjäsin dinon ensin kauttaaltaan inka goldilla. Tämän jälkeen revin tekstikuviollisesta silkkipaperista pieniä paloja, jotka liimasin lakalla dinoon (kylkiin, jalkaan ja kaulaan). Päälle vielä vähän himmeämmin inka gold-vahaa, jotta silkkipaperin reunat ja valkoinen väri häviäisi näkyvistä.
Inka gold onkin yllättävän peittävää, tekstit meinasivat kadota kokonaan näkyvistä.
keskiviikko 15. lokakuuta 2014
joulukuusia inka goldilla ohje
Nyt voin virallisesti ilmoittaa olevani rakastunut! Kyseessä on nimittäin Inka Gold, niille joille aine ei ole tuttua, voin kertoa että kyseessä on mehiläisvahaa sisältävä metallinhohtoinen vaha. Saatavilla on ihan mahtavia värisävyjä, tällä hetkellä oma suosikkini on tämä tummempi sininen, steelblue. Mutta himottaisi kokeilla myös smaragdin vihreää, aijjettä se on upea väri myös.
Koska jouluunhan on enää himppasta päälle pari kuukautta aikaa, voi koristeiden valmistelua aloitella jo hyvissä ajoin. Aloitin helpolla, tein metallinsiniset joulukuuset koristamaan asuntoa. Tämä on muuten sitten varsin nopea ja helppo askartelutyö, itsellä taisi mennä valokuvien ottaminen mukaanlukien kymmenisen minuuttia näiden valmistukseen.
Tarvikkeet näihin kuusiin: pahvisia kartioita, inka gold -vahaa, meikkisienen pala sekä timantteja (tietysti).
Vahaa ei kuulemma kannattaisi ottaa purkista suoraan, vaan laittaa vaikkapa palettiveitsellä ensin kertakäyttölautaselle, koska jos sinne joutuu epäpuhtauksia, se saattaa ruveta homehtumaan. Itse olin laiska, enkä vaan välittänyt. Itsellä on ollut käytössä hopeinen vaha pidemmän aikaa, eikä sille ole käynyt vielä mitään.
Vaha on helppo levitellä esineen pintaan (tarttuu muuten hyvin kaikille huokoisille pinnoille) pyörivin liikkein. Ja mitä enemmän pintaa jaksaa kiillottaa, sitä kiiltävämmäksi vaha tulee.
Lopuksi vielä pintaan vähän timantteja.
Niin että mitäs tykkäsit?
Koska jouluunhan on enää himppasta päälle pari kuukautta aikaa, voi koristeiden valmistelua aloitella jo hyvissä ajoin. Aloitin helpolla, tein metallinsiniset joulukuuset koristamaan asuntoa. Tämä on muuten sitten varsin nopea ja helppo askartelutyö, itsellä taisi mennä valokuvien ottaminen mukaanlukien kymmenisen minuuttia näiden valmistukseen.
Tarvikkeet näihin kuusiin: pahvisia kartioita, inka gold -vahaa, meikkisienen pala sekä timantteja (tietysti).
Vahaa ei kuulemma kannattaisi ottaa purkista suoraan, vaan laittaa vaikkapa palettiveitsellä ensin kertakäyttölautaselle, koska jos sinne joutuu epäpuhtauksia, se saattaa ruveta homehtumaan. Itse olin laiska, enkä vaan välittänyt. Itsellä on ollut käytössä hopeinen vaha pidemmän aikaa, eikä sille ole käynyt vielä mitään.
Vaha on helppo levitellä esineen pintaan (tarttuu muuten hyvin kaikille huokoisille pinnoille) pyörivin liikkein. Ja mitä enemmän pintaa jaksaa kiillottaa, sitä kiiltävämmäksi vaha tulee.
Lopuksi vielä pintaan vähän timantteja.
Niin että mitäs tykkäsit?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)