hopeantaonta

Kirjaston uutuus- ja tyrkkyhyllystä tarttui mukaan jo viime vuoden puolella tämä Kristina H. Bergströmin ja Maud Häggbladin Hopeantaonta-opi tekemään kauniita koruja -kirja (julkaistu 2009). Kirjan takakannen teksti lupaili jo paljon: opettaa tekniikat ja auttaa myös ideoinnissa sekä inspiraation löytämisessä. Huhhuh sanon minä. Kirjassa on kaksi puolta, osa asioista kerrotaan aloittelijalle, toisaalta taas oletetaan lukijan olevan ammattilainen tai ainakin hankkivan lisätietoa jostain muualta. Vai miten suhtautua siihen, että kirjassa todetaan, että suomessa myytävissä hopeatuotteissa on oltava kaksi leimaa. Tässä liitteessä unohdetaan kuitenkin mainita, että alle 10g hopeakoruja on mahdollista myydä ilman leimoja, ja että ei niitä leimoja saa kuka tahansa koruihinsa lätkiä.


Kuva

Lisäksi kirjaa lukiessa alkoi harmittamaan, että kuvissa olleiden korujen valmistuksesta ei oltu kerrottu juuri mitään. Erityisesti kenkutti maininta "olemme onnistuneet valssaamaan hopealevyyn kuvioita sekä höyhenillä että lehdillä" ja viereisessä kuvassa kaunis höyhenen kuva hopealevyssä. No kiva että olette onnistuneet, moni harrastelijakin olisi varmasti kiinnostunut tietämään, miten tämä tekniikka toimii.

Plussaa kirja saa paljon luvusta hopeasepän työpiste kotikonstein. Monikin koruharrastaja tykkäisi varmasti tehdä paljon myös kotona, mutta valitettavasti rahavarat eivät useimmillakaan anna myöten. Pienellä kekseliäisyydellä pystyy paljonkin saamaan aikaiseksi myös edullisemmin. Harmi vaan että kirjassa esitellään monta ideaa, mutta ei juurikaan kerrota niiden toteuttamisprosessista. Lisäksi tykkäsin paljon selkeästi esitellyistä kivenistutustavoista. Niistä voikin olla hyötyä jossain vaiheessa myös minulle..

Onko kukaan muu ennättänyt tutustumaan kirjaan?

Tweet