3d huumaa

Kortteilussa on ollut yksi osa-alue, josta olen vannonut etten sitä tule ikinä kokeilemaan, nimittäin 3d-kortit. Ne ovat mielestäni mauttomia ja rumia, enkä niihin ole koskaan oikein syttynyt. Mutta mutta, taas opittiin että koskaan ei saisi sanoa että ei koskaan. Jokin aika sitten pyörin Tiimarissa (!!!) aikaa kuluttamassa ja silmiini osuivat kivat 3d-arkit, joiden kuvat olivat jotain ihan muuta kuin minkälaiset mielikuvat minulla oli 3d-kuvista. Pitihän arkkeja sitten ostaa ihan kokeilumielessä, jotta tämäkin tekniikka tulisi tutuksi.



Sivukuva selvittää vielä miksi näitä kuvia kutsutaan 3d-kuviksi. Arkissa on siis useita kuvia samasta aiheesta, yksi kokonainen kuva ja useampi osa tästä kuvasta. Osat leikataan irti ja kiinnitetään päällekkäin jolloin kuvasta tulee kolmiulotteinen.

Ja niin, tästähän tuli ihan kiva. Muutama muukin näitä syntyi, esittelen ne myöhemmin. Kun tästä nyt taas oppisi etteivät ne jyrkätkään mielipiteet välttämättä pysy ikuisuuksia.

Tweet

hauraita lehtiä

Olin viimeviikonloppuna Harjulan kansalaisopiston hopeasavikurssilla. Minulla ei ollut minkäänlaisia ennakko-odotuksia, toisaalta taas oli paljonkin mielessä kaikkea mitä voisin tehdä. Useampikin koruilija on kokeillut hopeasaven levittämistä lehtien päälle ja näin muodostuvia kauniita hopeisia lehtiä. Lehtien teko oli minullakin ainoa asia jonka halusin ehdottomasti päästä testaamaan.



Kurssin aikana tein itselleni tällaiset söpöt pikkulehdet sekä korviin että riipukseksi kaulaan. Lisäksi viikonlopun aikana valmistui muutama ylimääräinenkin lehti, eivätköhän nekin ehdi koruiksi ennemmin tai myöhemmin.

Hopeasavilehdet tehdään juoksevalla, siveltimellä siveltävällä hopeasavella. Sitä laitetaan monta ohutta kerrosta lehden alapuolelle, niin paljon että kerrosten paksuus on vähintään millin. Kun paksuus on saavutettu, annetaan saven kuivua ja lopuksi esine poltetaan. Polttovaiheessa lehti ja hopeasaven saviosa palavat pois ja jäljelle jää hopeinen esine. Tämän hopeapitoisuus on oikein poltettuna 999.



Hmm, nyt vaan mietin että patinoisiko vaiko ei. Patinahan toisi kivasti esille nuo lehtisuonet, toisaalta kyllähän nuo patinoituvat käytössäkin.



Kurssi oli kokonaisuudessaan pienoinen pettymys. Olin odottanut, että ohjaajalla olisi ollut paljon erilaisia työvälineitä hopeasaven muotoiluun. Niitä ei ollut juuri ollenkaan. Siksi päädyinkin keskittymään lehtiaiheisiin. Hopeasavea on siis ainakin kahta erilaista, siveltimellä levitettävää juoksevaa versiota (jota siis käytetään tällaisten lehtien tekoon) ja vähän savimaisempaa versiota, josta voi muotoilla erilaisia korunosia. Jätin suosiolla tuon savimaisemman hopeasaven työstön johonkin seuraavaan kurssiin. Ainakin kuulemma Helsingissä sijaitsevassa hopeasavi.fi yrityksen kurssit ovat kuulemma varsin kattavia ja laadukkaita niin opetukseltaan kuin välineiltäänkin.

Tweet

purppuraa

Osallistuin jo toista kertaa Korukopla-haasteeseen. Tällä kertaa haasteen järjesti Mags, joka oli hankkinut jokaiselle mukanaolijalle isoja epämääräisen mallisia akaattilätkiä.

Akaattiriipuksessa oli pieniä lommoja ja halkeamia joista pilkotti vähän purppuranpunaista tai -lilaa väriä. Tätä yksityiskohtaa ei välttämättä kuvissa näy, mutta juuri samaa väriä olivat nuo ihanaiset Swarovskin kristallit. Seuraksi vähän hopeaa, mustia lasihelmiä sekä pinkkiä satiininauhaa. Eipä sitä paljon muuta tarvita. Kaulakoru on ison riipuksensa vuoksi todella lyhyt, jotta riipusosa jää tarpeeksi korkealle ja näinollen hyvin esille.



Muut haasteeseen osallistujat ovat Ninni, Akvamarin, Petra, Marjo ja Piki. Korukoplakin on saanut oman bloginsa, jonne kannattaa kurkkia aina silloin tällöin. Tarkoitus kun olisi, että haasteet jatkuisivat myös tulevaisuudessa. Ja jos joku mielii itse järjestää haastetta, niin tiedustelkaapa asiaa Magsilta tai Akvamarinilta, eiköhän tuo onnistune.



Minulle jäi vielä toinenkin samanlainen akaatti. Se tullee saamaan kaveriksi onyxia sekä ruusukvartsia kunhan pääsen jossain vaiheessa tilailemaan uusia herkkuja.

Tweet

trendivärit

Lähettelin viime viikolla palkinnon Facebook-arvonnan voittajalle. Pitihän mukaan laittaa tottakai myös onnittelukortti kun kerran onnetar oli suosinut. Olen niiiin tykästynyt erilaisiin raitapapereihin että sellaisestahan tämäkin piti sitten tehdä. Nuo turkoosit möllykät ylhäällä, niiden oli tarkoitus olla kukkia. Ajatus oli hieno, mutta toteutus ontuu. No, harjoitusta vaan lisää peliin. Värien puolesta tykkään tästä kyllä ihan kympillä.

Tweet

happamia sanoi kettu

Tänä syksynä pihlajat ovat notkuneet marjoista. Kerrankin olin ajoissa liikenteessä, enkä alkanut haluta marjoja vasta kun ne olisivat jo huonoja vaan sain kerättyä aika täydellisiä yksilöitä. Tällaisia palloja olisin halunnut tehdä jo viime syksynä, mutta silloin olin liian myöhässä. Siispä hauskat marjapallot pääsivät nyt tuomaan syystunnelmaa. Näiden tekeminen olikin sopivan aivotonta puuhaa flunssaisille aivoille. Pohjana palloissa on styroksia. Jos olisin ajatellut loppuun asti, styroksin olisi voinut värjätä tummaksi. Nyt jostain kohdista kuultaa valkoista. Kivoja ovat kuitenkin.

Muoks. Tähän perään vielä kuva kuivahtaneista pihlajanmarjapalloista. Omasta mielestäni näistä tuli kuivuttuaan ihan kamalia, styroksi kiiltää pohjalta eli seuraavan kerran pitää muistaa joko värjätä tuo styroksipallo tai päällystää se esimerkiksi sammalella tai kankaalla. Kuulin myös toisenlaisen mielipiteen: styroksi kuultaa alta kauniisti ja näyttää luonnossa ihan hopeiselta, eli tuo palloihin kivasti syvyyttä.



Jotkut pihlajanmarjoista muuttuivat ihan mustiksi. Uskon että tämä saattoi johtua marjojen happamasta nesteestä, sillä neuloilla pistäessäni joistan marjoista tirskahti nestettä kun taas toisista ei.

Tweet

cherry on top

Sain aamulla mukavan yllätyksen kun Käsin väkerrettyä -blogin Paula muisti minua tunnustuksella. Tunnustus oli tosi mukava yllätys ja antoi potkua hieman kadoksissa olleeseen bloggausintoon. Kiitos siis Paulalle.



Tunnustuksen saaneen tulee toteuttaa seuraavat kolme kohtaa:

1. Pass this award to five bloggers who you love and inspire you
2. List 3 things you love
3. Show a picture you love and explain why

Eli näillä mennään:

1. Tunnustuksen haluan antaa seuraaville ihanille blogeille: Ei oo pakko jos ei tahdo, Näpertäjän päiväkirja, Yummy Mummy, Väkerrys & Näperrys ja Jotain pinkkiä. Tunnustuksen ansaitsevia blogeja olisi toki paljon paljon enemmänkin, joten valinta oli taas vaikea.

2. Rakastamiani asioita
- pitsa
- aurinkoiset syyspäivät
- päivä, jonka saa viettää sängyssä lukemassa

3. Hmm, kuvan valinta olikin vaikeampi juttu. En ihan hirveästi ole napsinut valokuvia, suurin osa on blogia varten kuvattuja. Siksi tässä onkin tyhjä kohta, se rakastamani kuva kun on vielä ottamatta.

Tweet