Värimaailmasta tuli miehinen ja koristeetkin olivat aika movember-henkisiä. Tämä viimevuosien viiksi-innostus helpottaa kyllä kummasti miesten korttien tekoa, koska niitä nyt voi vaan laittaa kenelle tahansa.
Kortin sisälle tuli pieni lahjatasku, jonne mahtui juuri sopivasti kasa pikkuisia arpoja. Olisihan sinne voinut laittaa setelinkin tai lahjakortin tai mitä nyt vaan pientä littanaa haluaa lahjaksi lähettää.
Tämän suklaalevykortin kiinnittämiseen en käyttänyt nauhaa vaan tuollaisia pyöreitä tarrapaloja. Ne ovat siis samaa tarraa kuin vaikkapa tarralenkkareissa, mutta jo valmiiksi leikattuina pyöreään muotoon. Sellaisiakin on tullut joskus hamstrattua ja tähän tarkoitukseenhan ne sopivat vallan mainiosti.
Voi että, nämä suklaalevykortit ovat niin kivoja tehdä etten taida viitsiä peruskortteja vääntää enää ollenkaan. Vielä kun olisivat hieman kevyempiä niin menisivät postillakin vähän edullisemmin. Vai menisivätköhän joulumerkeillä vai onko niihin joku painoraja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti