kahvikupeista korvikset

Jälleen kerran olen osunut sille alueelle, joka miellyttää sitä pikku laiskuria sisälläni. Nimittäin helpot ja nopeat näpertelyt. Ihan mistä tahansa voi tehdä korviksia jos vaan sille päälle sattuu.

Nämä korvikset tein odotellessani viime perjantaina messuille lähtöä. Aikaa meni se viisi minuuttia, josta siitäkin suurin osa kun pengoin korvakorupiikkejä askartelutarvikkeitteni joukossa. En tiedä kehtaako näitä edes esitellä, mutta nuo pienet kahvikupit olivat niin söpöjä, että päätin kuitenkin lätkäistä nämä julkiseksi.

Tweet

blogitapaaminen tampereella

Huh, pitkä ja varsin antoisa messureissu on tämän vuoden osalta vihdoin hoidettu. Pelkän messuilun lisäksi moni Annan Aarteita lueskellut huomasi varmasti, että tänään perjantaina olin tavattavissa myös Face to Face -blogikahvilan puolella. Ajattelin, että olisi kiva tehdä porukalla jotain, siksi suunnittelin tapaamiseen pienen inka gold -pajan.

Sinelli lähti mukaan ja tarjosi kymmenelle ensimmäiselle pajailemaan ilmoittautuneelle tarvikekassit joilla voi valmistaa inka gold -kuusia. Pakkaukseen kuului pahvikartioita, inka gold -vahaa sekä akryylitimantteja.

Kyllä me sitten askarreltiinkin. Tai no itse en ehtinyt kun keskityin enempi rupatteluun, ja sekin oli kyllä varsin hyvä idea. Onneksi muut ehtivät vähän paremmin.

Inka Gold on vesiliukoista, mutta mikäli haluaa pysyä siistinä voi työskennellessä käyttää kumihanskoja. Tässäkään tapauksessa messuosastoja ei olisi ollut kiva lähteä kiertämään sormet sinisinä.

Kuuset valmistuvat nopeasti ja kuivahtavatkin melkein heti. Sitten vaan kamat kassiin ja messuosastoja kiertelemään.

Olipa kyllä hauska tavata uusia ja vanhoja tuttavuuksia. Sen verran palautettakin kuulin, että oli kiva kun messuilla pääsi itsekin tekemään jotain. Ehkäpä tällaisille pajoille olisi tilausta tulevaisuudessakin?

Jotain olen muka kovin touhukkaasti tekevinäni.

Inka Goldit näkyvät myös messuilla. Sinellin osastolla vahat ovat messujen ajan tarjouksessa 2kpl/10 euroa (norm. 6,90). Näitä kannattaa hamstrata, sen verran herkkuja ovat nuo eri metallisävyt. Sinellin löydät messuilta kahdelta osastolta, A-hallista A720 sekä C-hallista C524.

Yhteistyössä Sinellin ja Suomen Kädentaidot -messujen kanssa.

Tweet

nähdään messuilla

Tänään vihdoin koittaa pitkään odoteltu messupäivä. Suuntana siis Suomen Kädentaidot -messut Tampereella. Sain pakotettua työkaverin mukaan, joten hurautamme messuille heti aamutuimaan. Muistutuksena vielä kaikille, olen tavattavissa messuilla Face to face -blogikahvilassa klo 12-13. Otin matkaan noita ihania inka gold -vahoja sekä vähän pahviesineitä vahailtavaksi. Niitä riittää nopeimmille, en tiennyt että millaiseen määrään varautua kun ensimmäistä kertaa tällaisessa tapahtumassa olen mukana. Blogikahvila löytyy tänä vuonna eri paikasta, hieman syrjästä, Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen pääaulan 2. kerroksesta ravintola Rigasta. Jotta varmasti tunnistatte tämän tyypin, tein itselleni nimikyltin.

Kyltin pohjana on valkoinen mainoskartonkilätkä, johon päälle vedin ensin spray-maalilla. Maalin kuivahdettua kuumensin päälle hieman kohopulveria. Kirjaimet stanssasin puupahvista ja värjäsin inka goldilla. Lopuksi stanssasin päälle vielä muutaman huopakukkasen (joihin myös sulatin vähän kohopulveria). Kirjaimet menee kyllä oikeesti ihan suoraan, miten ne näyttääkään kuvassa olevan noin vinksin vonksin.

Tweet

koiramaiset terveiset

Suklaalevykortteja pukkaa taas. Tällä kertaa vuorossa oli yllärikortti koirien ystävälle.

Sisällä tällä kertaa tämän hetken suosikkisuklaatani. Kortti tuli sopivasti sävyiltäänkin (no okei, kyllähän tätä nyt mietittiin) sopivaksi.

Kortti oli tavallaan onnittelukortti, mutta onnea -teksti tuntui siihen vähän tylsälle, siksipä teksti muotoutui tähän tyyliin.

Tämäkin taas nopeita hommeleita, eli Big Shotia veivaamalla syntyy tämmöstä jälkeä. Tykkään siitä niin paljon, kun tietyt stanssit on tullut hommattua niin pikakortit saa aikaiseksi tosi pikaisessa aikataulussa.

Tweet

sydämiä ja muistutus blogitapaamisesta tampereella

Sormet on taas olleet vahassa kun innostuin testailemaan lisää inka goldeja. Tällä kertaa pahvisista sydämistä valmistui vaikkapa koristeita joulukuuseen.

Tekniikkana sama kuin aiemmin tekemässäni dinossa. Pohjalle siis inka gold -vahaa, vahan päälle silkkipaperia ja lopuksi vielä silkkipaperin päälle ohut kerros vahaa sekä reunojen häivytys vahalla.

Näitä voisi koristella vielä lisää esimerkiksi akryylitimanteilla, mutta tällä kertaa päädyin vähän yksinkertaisempaan malliin.

Loppuun vielä muistutus, olettehan lukeneet jo että olen mukana Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella? Olen tavattavissa blogikahvilassa perjantaina 14.11. klo 12-13.  Otan mukaan tämän hetken lempparituotteitani, eli Inka Gold -vahoja, joihin olen hurahtanut aivan täysin. Toivon että myös sinä tulet mukaan tapaamaan minua ja ehkä myös vähän askartelemaan (askartelu ei ole missään nimessä pakollista!). Mikä parasta, sain mukaan yhteistyöhön myös Sinellin, joka tarjoaa 10 ensimmäiselle mukaan ilmoittautuneelle pienen goodiebagin, joka sisältää materiaalit (pahvikartiot, inka gold -vahan ja akryylitimantit) joilla pääset tapaamisessa valmistamaan samanlaiset inka gold -kuuset, kuin mitä tein aiemmin. Eli näihin.

 


Ilmoittaudu siis mukaan sähköpostilla annanaarteet (at) gmail.com. Muutama goodiebag on vielä vailla uutta omistajaa. Mukaan saa tulla tietysti myös ilmoittautumatta. Varaan mukaan myös omia vahojani ja jotain pientä vahailtavaa, joten ilmoittautuminen ei ole missään nimessä pakollista vaan paikalle voit saapua mikäli liikut niin sanotusti kulmilla.

Toivottavasti nähdään messuilla! 



 





Yhteistyössä Sinellin kanssa

Tweet

isänpäivätervehdys

Jännittävä isänpäivätervehdys lähti tänä vuonna matkaan suklaalevykortin muodossa. Löysin Robinhoodista pieniä Ritterin suklaalevyjä, joiden koko oli juuri sopiva kirjekuoressa lähetettäväksi.

Värimaailmasta tuli miehinen ja koristeetkin olivat aika movember-henkisiä. Tämä viimevuosien viiksi-innostus helpottaa kyllä kummasti miesten korttien tekoa, koska niitä nyt voi vaan laittaa kenelle tahansa.

Kortin sisälle tuli pieni lahjatasku, jonne mahtui juuri sopivasti kasa pikkuisia arpoja. Olisihan sinne voinut laittaa setelinkin tai lahjakortin tai mitä nyt vaan pientä littanaa haluaa lahjaksi lähettää.

Tämän suklaalevykortin kiinnittämiseen en käyttänyt nauhaa vaan tuollaisia pyöreitä tarrapaloja. Ne ovat siis samaa tarraa kuin vaikkapa tarralenkkareissa, mutta jo valmiiksi leikattuina pyöreään muotoon. Sellaisiakin on tullut joskus hamstrattua ja tähän tarkoitukseenhan ne sopivat vallan mainiosti. 

Voi että, nämä suklaalevykortit ovat niin kivoja tehdä etten taida viitsiä peruskortteja vääntää enää ollenkaan. Vielä kun olisivat hieman kevyempiä niin menisivät postillakin vähän edullisemmin. Vai menisivätköhän joulumerkeillä vai onko niihin joku painoraja?

Tweet