Sivut

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

valamo

















Pari viikkoa sitten osuin kerrankin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Kati nimittäin lahjoitti bloginsa puolella muutaman kappaleen uutta kirjaansa. Iloinen yllätys oli, että sain myös itselleni yhden kappaleen. Kirja, Laatokan Valamo, kertoo luostarista 1800-luvulla matkailijoiden kuvaamana.















Olen ehtinyt vasta selailla kirjaa vähän, syventyminen jäänee seuraavaan vapaapäivään. Muutamasta kohtaa en silti malttanut olla jo lueskelematta ja katselematta mielenkiintoisia kuvia. Kiitos vielä kerran Kati!


















Varmasti mietityttääkin, miksi olen näin innoissani kyseisestä kirjasta. Olen jo kolmen vuoden ajan harrastanut ikoninmaalausta avoimen ammattikorkeakoulun kautta ja tunneilla on paljon juteltu myös Valamon luostarista. Meidän tunneilla on muuten vähän erilainen tunnelma kuin yllä olevassa kuvassa. Tämän kevään ikoninmaalaustunnit jäävät minulta väliin, sillä unohdin ilmoittautua kurssille! Syksyllä sitten uudella innolla. Saa puolivalmis ikoni hautua ja jalostua sen aikaa. Muutaman pyynnön olen saanut esitellä näitä tuotoksia, joten tässä vaihekuvaa. Tällä mallilla ikoni on nyt. Kasvot siis maalaamatta, tausta ja tekstit melkein valmiina ja vähän vasta vaatteita varjostettu. Nyt kun työtä katselin, niin näyttää siltä, että korjattavaksi menevät syksyllä.


Ps. Aiempi, jo valmistunut ikoni näkyy muuten täällä.

8 kommenttia:

  1. Minusta on jotenkin mystistä, levollista ja hienoa, että sinä maalaat ikoneja. Itse haluaisin kokeilla sitä sen meditatiivisyyden, onnettoman keskittymiskykyni kehittämiseksi ja malttamiseksi - olen huono innostumaan asioista, mitä ei saa juuri sillä hetkellä valmiiksi.

    Katselin tuota ensimmäistä ikoniasi, aihe, väritys ja toteutus on vaan jotenkin niin pakahduttavia! Hienoa Anna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Haltiakummi. minunkin ikoniharrastus on lähtenyt siitä, että se on vaan niin pois mukavuusalueelta kuin vain joku voi olla. jos työn valmiksisaamiseksi menee kaksi vuotta, ei se tällaiselle perfektionistille hätähousulle ole todellakaan helppoa. tunneilla tulee keskityttyä ihan eri tavalla kuin minkään muun kädentaidon parissa. ja kun noita katselee, niin onhan ikonit kauniita ja outoja. ja niiden katseessa vaan on jotain viisautta.

      Poista
  2. Kiva, jos tykkäsit kirjasta! Minulla on ikonimaalausharrastus tauolla tämän talven, kun olen Englannissa, mutta tarkoitus sitä olisi taas jatkaa kotiin palattua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä tykkäsin varsin paljon, kiitos siitä vielä. nyt kun ehtisi kunnolla siihen perehtyä. munkin ikoninmaalaus jäi tosiaan pakolliselle tauolle, kun unohdin koko kurssin, mutta ensisyksynä sitten taas uudella innolla :D

      Poista
  3. Siis aivan upeita ikoneita sinulla on, olen vuosia sitten itsekin maalannut muutamia ikoneita, mutta eivät ole läheskään tuota tasoa. Tosin ajan myötä taito ja kärsivällisyys kasvavat.UPEAA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos Riitta. kärsivällisyyttä tuossa hommassa toden totta tarvitaan, se ei ole vahvimpia ominaisuuksiani joten siksi tämä harrastus on minulle varsin opettavainen :)

      Poista
  4. Kuka teillä on ollut opettajana?Itsekin olen maalannut ikoneita jo 10 vuoden ajan,mutta heti kun on taukoa,niin tuntuu,ettei osaa enää mitään.Ja kärsivällisyyttä se kyllä kasvattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meillä on opettajana ollut sellainen henkilö kuin Tarja Lanu. Tuossa Lahden avoimen ammattikorkeakoulun puolella olen siis käynyt nyt jo muutaman vuoden kursseilla. Viime kevät jäi välistä (kun unohdin ilmoittautua mukaan) mutta syksyllä olisi tarkoitus taas jatkaa.

      Poista