sudenkorentoheijastimia

Ei näinä pimeinä iltoina voi olla tarpeeksi heijastusta. Sudenkorentoheijastimia tekee nyt vissiin kaikki, ainakin mitä pinterestiä ja facebookin askarteluryhmiä seurailee. Niimpä siis minäkin.

Ideanahan näissä heijastimissa (tai oikeastaan heijastavissa sudenkorennoissa, heijastavaa pintaa kun näissä ei ihan tarpeeksi taida olla, jotta voisi  heijastimeksi kutsua) on, että nauhaan (nahka tai nahkajäljitelmä) pujotellaan eri kokoisia helmiä. Väliin sitten heijastinlangasta leikatut suikaleet siiviksi ja solmu perään.

Moni tekee näitä myös korupiikkeihin. Itse käytin kuitenkin sen verran isoja helmiä, että koin nauhan sekä paksuudeltaan paremmaksi että kestävämmäksi (ei siis taitu). Se myös muotoutuu hieman kivemmin. Nyt näitä on syntynyt jo läjä, osa matkalla uusiin koteihinkin. Ensimmäiset olivat hillityn värisiä, seuraavista pitääkin tehdä varmasti vähän räväkämpiä, vai miltä kuulostaisivat vaikkapa mintunvihreät, pinkit tai vaikkapa lilat sudenkorennot?

Tweet

Armknitting eli käpäläneulontaa

Aina välillä on tullut vähän neulottua, lähinnä villasukkia. Jotenkin neulominen (tai virkkaaminenkaan) ei ole tuntunut oikein omalta käsityömuodolta. Moni niistä kuitenkin nauttii ja en tiedä onko mikään muu niin hehkutettua, joten pakko kai taas yrittää lankojen pariin. Joku aika sitten bongasin Pinterestistä nopean tekniikan, armknitting, jossa käsien avulla neulotaan paksulla langalla isoa pintaa.

Otin projektin langaksi Novitan Pehmon. Vyötteessä on ihan kuvakin, että soveltuu käsin neulottavaksi. Koska työ tehdään kaksinkertaisella langalla, projektin hankalin vaihe oli löytää kerän sisältä se toinen langanpää.

Novita on tehnyt muuten tosi helpon ohjeenkin kyseiseen tekniikkaan, videomuodossa.

Tämä projekti valmistui nopeammin kuin aiemmat neulomistyöt, aikaa kului vajaa puolisen tuntia. Juuri sopiva nopeus ja työn valmistumisen huomasi silmissä. Koska huivista oli hankala saada kuvaa pelkästään, alla vielä kuva päällä.

Että muhkea on. Huomasin jo kaupassa, että Novitalta on tullut myös paksua lankaa, jossa mukana kiertää heijastinlanka. Siitä voisi tehdä toisen muhkuhuivin itselle syksyn pimeisiin.

Ihanaa, että tämä käsillä tekeminen alkaa pikkuhiljaa luistaa paremmin. Nyt vaan uusia projekteja suunnittelemaan, tällaisilla helpolla se on parempi aloittaa niin ei masennu heti jos ei jotain saa valmiiksi.

Tweet

Helmiä ja heijastimia

Huh, ompa vierähtänyt pitkä aika siitä kun viimeksi olen tänne blogin puolelle jotain saanut laitettua. Kesällä tietysti oli paljon muutakin tekemistä, mutta eipä minulla ollut juurikaan aikaa ja energiaa (saati kiinnostustakaan) tehdä mitään käsin. Nyt onneksi jo vähän alkaa inspiraatiota löytymään. Syksyksi pitää tietysti tehdä uudet heijastimet, kuten joka syksy. Näiden idean olin bongannut joskus pinterestistä, linkki tietysti kadoksissa kun idea löytyy vaan päästä. Sormet vertyy nyt aika helpolla.

Kovien heijastimien langaksi onkin tällä kertaa pujoteltu puisia helmiä. Väriyhdistelmät aika lemppareita, pinkkiä, minttua sekä tietysti valko-musta-harmaata. Ei liian kauaksi mukavuusalueelta (tai ei oikeastaan ollenkaan).

Näillä lähti nyt syksyn puuhastelut liikenteeseen. Seuraavaksi ajattelin kokeilla käsivarsineulontaa. Mitä uutta itse olet suunnitellut testaavasi?

Tweet