japanilaista sidontaa

Viime viikkoina on tullut taas vähän kursseiltua. Kävin kansalaisopistolla opettelemassa japanilaisen kirjansidonnan tekniikoita. Minua houkuttaisi oppia se oikea kirjansidontataito, mutta kun sellaisia kursseja ei tunnu missään olevan niin kävin sen sijaan testaamassa japanilaista versiota. Kurssilla syntyneet tuotokset taitavat olla kuitenkin enemmänkin vihkoja kuin kirjoja.



Ensimmäisenä aloitimme harjoittelemalla erilaisia sidontatapoja ihan kopiopapereista tehtyihin vihkosiin. Tapoja on useampia ja perussidonnat opittua voi muunnoksia kehitellä itsekin. Tässä kuitenkin neljä tapaa ja oikeanpuoleisin vielä yksi muunnos. Vasemmanpuoleisin on neljän sidontapisteen perussidonta, siitä seuraavana neljän sidontapisteen sidonta keisarinkulmilla eli vahvistetuilla kulmilla. Kolmas sidonta on hampunlehtisidonta keisarinkulmalla. Neljäntenä kolmen pisteen kilpikonna-sidonta ja oikeanpuoleisin on siis muunnos hampunlehtisidonnasta.



Itse tykkään eniten ulkonäöllisesti ihan tuosta neljän pisteen perussidonnasta. Siksi sitä tulikin käytettyä näissä kirjaharjoituksissa. Yllä kaksi A6-kokoista vihkoa. Molempiin on käytetty kansiin varastoista löytyneitä skräppipapereita, pohjana on puupahvi.



Tässä vähän isompi "nuottivihko" ja pieni vihertävä vihkonen. Tuon vihreän vihkon kansipaperin olen painanut grafiikkakurssilla. Siitä kertoilen kuitenkin joskus myöhemmin lisää, sillä kurssi on vielä kesken. Näissä molemmissa vihoissa on käytetty tuota neljän pisteen perussidontaa.



Vasemmanpuoleinen kukkakirja on Maze-kirja eli pieni taiteltu kirjanen. Se ei ole japanilaisen kirjansidonnan tekniikoita, mutta taittelin sen eräänlaisena välityönä. Oikeanpuoleinen sinertävä kirja on sidottu yamato-sidonnalla, joka siis tarkoittaa lähinnä sitä, että vihkonen on sidottu tuollaisilla nauhoilla kokoon. Tämä oli hauska tekniikka ja lopputuloskin kivan näköinen, ainoastaan nauhan mentävien reikien teko siististi oli hieman haastavaa.



Tässä vielä yksi sidottu vihko, A5-kokoinen pallovihko. Piti ihan tehdä kun tuo pallopaperi oli niin herkullisen väristä.



Tämä kirja on haitarikirja ilman selkäosaa. Kirjasessa on siis kaksi kantta joiden välissä sivut ovat haitarin muodossa. Alla olevasta kuvasta näette paremmin noiden sivujen asettumisen kirjan väliin.



Viimeisenä kurssilla teimme kovakantisen albumin tai kirjan. Itse tein tällaisen reseptikirjaksi soveltuvan kirjasen. Sisällä oleva vihko on ensin sidottu tavallisella neljän pisteen sidonnalla yhteen. Tämän jälkeen päälle on sidottu pahvinen päällystetty kansiosio. Nämä ovat yhdistetty kolmen reijän sidonnan avulla.



Kurssi oli todella hauska ja mukaan tarttui paljon uutta oppia. Nyt vaan pitää muistaa treenata tuota sidontapuolta tai siis lähinnä pitää taitoja yllä. Olisi kiva tehdä lisää ainakin noita albumeita ja ehkä muutama pikkuvihkonenkin.

Tweet

Pin It