hupsis

Niin, hupsis. Blogin yksivee-synttärit tulivat ja menivät ohi ihan huomaamatta. Niin se aika vaan vierii ja jotain olen saanut aikaiseksikin viimeisen vuoden aikana. Kun synttäreitä ei juuri vietetty, ajattelin juhlistaa sitä, että olette ihanasti käyneet kurkkimassa aikaansaannoksiani ja kannustaneet kommenteillanne. Ne saavat aina hyvälle mielelle. Lisäksi blogilistan tilaajamäärä pamahti yli kuudenkymmenen tuossa yksi päivä. Siis vau. Siksi siis pistän pystyyn arpajaiset.

Tällä kertaa palkintoja on kaksi, sillä tiedän, että blogia vaklaavat sekä käsitöiden tekijät, että niistä nauttivat. Vastaa allaoleviin kysymyksiin ja kerro samalla kumpi palkinto kiinnostaisi enemmän (toki molempiinkin arvontoihin saa osallistua). Jos haluat tuplata mahdollisuutesi voittaa, laita linkki arvonnasta omaan blogiisi ja kerro siitä vastauskommentissasi.

Ja tälläkertaa mieltäni askarruttavat:

1. Mihin suuntaan haluaisit blogini kulkevan:Mistä haluaisit lukea enemmän? Onko joku käsityötekniikka joka kiinnostaisi ja jota haluaisit, että kokeilen? Entä pitäisikö jotain karsia?

2. Haluaisin tietää myös sinun lempisivustostasi. Vinkkaa linkillä johonkin mielenkiintoiseen käsityöohjeeseen, -blogiin tai sivustoon, josta arvelisit myös minun pitävän.

Palkinnot tulevat tässä:

1. Käsitöitä, eli pikkumusta kaulakoru (tuo postaus jo varmasti paljasti joillekkin tulevan arvonnan...), kukkaro joulunpunaisella Tilda-värityksellä, joulukortteja sekä tietysti joulusuklaata.



2. Tarvikkeita, eli söpö lumiukkoleimasin, leimasinmustetta(metallic blue), Novitan marjaretki-lankaa, herttaista nauhaa (1m), puolikas nauha (n.20cm) discopallo-onyxeja, Balin hopeiset korvakorukoukut sekä sudenkorento"helmi". Balin hopeaa sekin. Ja tottakai myös joulusuklaata.



Ottikohan tästä nyt mitään selvää, eli: valkkaa kumpaan arvontaan tahdot osallistua, vastaa kysymyksiin ja tuplaa voittomahdollisuutesi linkittämällä arvonta omaan blogiisi. Anonyymit, keksikää itsellenne nimimerkki, niin voitot on helpompi toimittaa oikeaan osoitteeseen ;)

Arvonta jatkuu aina kuun loppuun asti, eli viimeinen vastauspäivä on maanantai 30.11.

voitin!!

Katsokaas mikä ihanuus tipahti tänään postiluukusta. Koru Cornerissa oli vähän aikaa sitten arvonta, johon osallistuin taas asenteella "enhän minä koskaan mitään voita". Niin vain arpaonni osui kohdalleen ja palkinto on tässä (niin, siis tuo kaunis rannekoru, ei kynttilänjalka). Kiitos vielä kerran Liia.

pikkumusta

Jostain kumman syystä koruilukin on alkanut taas maistua. Sekun on jäänyt vähän vähemmälle, kun sitä on innostunut kaikista muistakin käsityön muodoista. Ajattelin, että on vihdoin aika verrytellä sormia, ja mikäpäs siihen parempi kuin kierteisten lenkkien kieputtelu. Kaulakorussa on sterling- sekä balin hopeaa, kivet taas onyxia, labradoriittia sekä lommoisia amatsoniittikolikoita. Tämän korun saa tärkeä henkilö. Parin päivän päästä saatte kuulla lisää ;)

rankka päivä :)

Eilen tuli sitten reippailtua ihan koko viikon edestä. Ei, en käynyt body combatissa tai hiihtämässä. Päiväretkeni suuntautui Tampereelle Suomen kädentaidot -messuille. Koska tältä vuodelta väliin jäivät sekä Kätevä-messut lahdessa että Helsingin käsityömessut, sallin itselleni vähän enemmän (rahallisia) vapauksia. Tällä kertaa helmitarjonta ei ollutkaan niin kovin houkutteleva (tai no kaikenlaista olisi tehnyt mieli ostaa, mutta jokaisen nauhan kohdalla yritin miettiä mitä siitä tekisin tai tulisiko siitä jotain jota voisin itse käyttää. Näillä perusteilla moni kaunis helmi jäi myyntipöydälle). Sen sijaan löysin useita osastoja, joilta hamstrasin papereita, papereita ja vähän vielä papereita. Taisi vähän mopo lähteä lapasesta. Nyt on sitten taas kortteihin vaikka mitä tarviketta, ei muuta kuin askartelemaan. Lisäksi mukaan tarttui Novitan puro-lankaa Ruskan värityksessä ja herttaisia nauhoja.



Huomasin muuten messuilla, että olen lankaostoissa ihan onneton. Olisin halunnut revitellä ja hankkia jotain vähän erikoisempia lankoja (lue jotain muuta siis kuin Novitaa), mutta en vaan osannut. Jotenkin lankoja on niin hankala ostaa ilman jotain tarkoitusta. Mistä sitä tietää, että mitä siitä sitten joskus tulee tekemään. Ja jos jotain keksii, niin varmasti lankaa on tullut ostettua yksi kerä liian vähän.

Helmet ostinkin sitten suurimmaksi osaksi Helmiliinalta ja sormuspinna lähti matkaan Tuijalta. Lisäksi tuli ostettua noita samoja pieniä rupuhelmiä, joita ostin jo keväällä Lahden helmimessuilta. Niistä syntynyt rannekoru kun on yksi lemppareistani. Leimasimia yritin katsella vähän joka puolelta, mutta mukaan tarttuivat ainoastaan nuo hauskat reunusleimasimet (vai millähän nimellä niitä kutsuisikaan). Kuvasta unohtui vielä mehiläisvaha, jota tullee jossain vaiheessa varmasti laiteltua kotitekoisen saippuan joukkoon.

Nyt onkin sitten vaan aika jäädä jännäämään jälkiseurauksia. Ostoskrapula tulee aivan varmast (miten tuolla messuilla jotenkin sekoaa, ajattelee että pakko vaan ostaa, kun niitä tuotteita ei muka saa enää IKINÄ MISTÄÄN), mutta entäs se sikaflunssa...

Mites, messut ovat vielä tämän viikonlopun. Onko tarkoitus lähteä kurkkimaan puuhasteluvinkkejä? Vai oletko jo käynyt (entä repsahtanut ostamaan samalla tavoin kuin minä)?

pikkujouluja odotellessa

Näitä swarovskin rondelleita (vai millähän nimellä kulkevatkaan?) olen hillonnut varmaan vuoden. Tiesin, että haluan niistä korvakorut, mutta mistään muusta en sitten ollutkaan varma. Vähän aikaa sitten postista tipahti tilaus Balilta, ja mukana olivat nämä ihanat korvakorukoukut. Ihan täydelliset, eikö vain.



Korvisten hopeat siis Balilta ja blingblingit swarovskilta. Nytkun tulisi vielä sopiva tilaisuus, jossa näitä käyttää.

tviit tviit

Tälläkertaa isänpäivän onnea lähtivät toivottamaan punatulkut. Linnut on leimattu ja aseteltu kohotyynyjen avulla vähän korkeammalle. Kortissa on montaa ruskeaa sekä nauhoja. Tämä alkaa pikkuhiljaa olla jo sitä runsasta skräppäystyyliä, jota haluaisin osata tehdä. Mielestäni tuli ihan kiva, vaikka lintujen oksa näyttääkin kaupunkikuuselta, niin harva se on ;)



Tajusin muuten, että kortithan saa hyvin kuvattua tänne blogiin skannerilla. Tuossahan tuo skanneri/tulostin on kököttänyt jo pari vuotta, mutta nyt vasta lamppu syttyi. Näin meillä blondeilla.

Oili

Vihdoin ja viimein sain lahjottua itseäni ihanalla Oililla. Tässä on ketjumalli, josta tykkään ehkä kaikista eniten. Ketju on näperretty 0,8mm hopealangasta. Lenkit hankin Pätkältä, niin innoissani noista ketjuista en sentään ole, että itse ryhtyisin vielä lenkkejä veivaamaan. Tästä tuli siro ja nätti, ketju valmistui pari päivää sitten ja on siitä asti ollut ranteessani. Ehkä tästä innostun kokeilemaan joskus muitakin ketjumalleja.

Korutaidetta Lappenrannassa

Viikonloppuna kävin pyörähtämässä Lappeenrannassa. Lauantaina järjestettiin Kaakkois-Suomen taidekäsityöläisten TÄKY ry:n Täky-galleriassa muotoilusyksyn korunäyttelyn avajaiset. Näyttelyssä on esillä neljän nuoren lappeenrantalaisen korutaiteilijan Ulla Aholan, Sirja Knaapin, Tarja Lehtisen sekä Tiina Rajakallion koruja. Tarja Lehtisen kanssa olemme opiskelleet artesaaneiksi samaan aikaan ja hän on jatkanut koruopintojaan vielä Lappeenrannassa. Tarja tekee aivan ihastuttavia koruja kierrättämällä töissään lasipulloja. Näyttely on avoinna 2.12. asti, joten paikanpäälle ennättää vielä hyvin.

Pst. Seuraavassa näyttelyssä on esillä Minna Parikan kenkiä ;)

riviin järjesty!

Vaikken mikään kovin aktiivinen neuloja olekkaan, on erikokoisia puikkoja silti alkanut eri projektien jälkeen kertyä. Vihdoin ja viimein otin itseäni niskasta kiinni ja ompelin puikoille kodin, jossa saavat olla rauhassa ja järjestyksessä.



Ihanan romanttinen kukkakangas on Eurokankaasta. Sisäpuolen vihreä ja vaaleanpunainen löytyvät molemmat myös päällikankaan kuosin värityksestä.



Kun sopivat puikot on valittu, pussi on mukava kiertää kokoon ja taas avata uudestaan kun uusi projekti alkaa.



Pussukka menee näin pieneen tilaan. Sopii hyvin vaikkapa lankakoriin.



Vallan ihanan ohjeen pussukalle löysin täältä. Pussukka oli mukava ommella ja ohjeet riittävän yksinkertaiset. Tässä en joutunut edes purkamaan yhtään. Noita kujia puikoille tein vähän liian harvaan, olisivat voineet olla vähän tiheämmässäkin. Toki puikkojakaan ei ole vielä niin valtavasti, joten mahtuvat kyllä pussiin. Jos varastot joskus niin valtaviksi karttuvat, on varmaan pussukkakin jo aika uusia.

ruusuja ruusuja

Blogiini eksytään päivittäin useaan kertaan hakusanalla sytykeruusu. Suunnilleen joka toisessa haussa on lisäksi mukana sana ohje. Siksi ajattelinkin koota yksinkertaisen ohjeistuksen noiden pikkusöpöläisten näpertelyyn. Tällä kertaa tein ruusuja vain pienen tuliaiserän, eli käytössä oli kaksi kuuden munan kananmunakennoa ja yksi tuollainen vieläkin pienempi.



Ensin kananmunakennoista erotellaan nuo kuppiosat, joihin ruusuja sitten käydään kokoamaan. Itse aloitan ruusujen tekemisen repimällä kannesta tuollaisen pitkän suikaleen, jonka sitten kieritän rullalle. Tämä tulee kupin keskelle. Sen jälkeen lisäilen vielä pienempiä paloja kennoa, jotta ruususta tulee vähän tiiviimpi.



Kolmesta pienestä kennosta tuli sitten tämän verran ruusuja. Ylimääräistä roskaa ei jäänyt ollenkaan, sillä kaikki pienetkin kappaleet on tungettu ruusujen sisälle. Steariini kyllä sitoo nämä osat kiinni toisiinsa niin eivät sitten liikuteltaessa murene käsiin.



Seuraavaksi on vuorossa ruusujen päällystäminen steariinilla. Tähän voisi hyvin käyttää kynttilänjämiä, mutta tälläkertaa pätkin nuo kolme pitkää kynttilää. Se olikin juuri sopiva määrä, nämä ruusut imevät steariinia aika reilusti.



Kattilaan laitetaan vettä, johon laitetaan sitten sulatettavat kynttilät. Koska itsellä ei ole askartelukäyttöön tarkoitettua kattilaa, niin tein kaiken lasipurkissa vesihauteessa. Eli lasipurkissa on vähän vettä jonka päälle sula steariini sitten jää kerrokseksi.



Tämän jälkeen dippaillaan sitten ruusuja sulaan steariiniin. Itse laitoin ruusuihin kolme kerrosta steariinia, pienempikin määrä riittäisi varmasti.



Valmiissa ruusuissa ei tuo luonnonvalkoinen kynttilä kovinkaan paljoa näy. Punainen teki paljon enemmän ruusun näköiseksi. Ovat nämäkin kauniita.