housuhassuttelua

Suuressa käsityölehdessä (8/2009) oli helppo ohje haaremihousuihin, joten rohkaistuin ostamaan kivaa kotihousukangasta. Aikoihin en ole vaatteita ommellut, vaikka minulla siihenkin olisi koulutus. Siitä ei silti mainita mitään, kun näin helpolla aloitellaan se projekti. Näitähän ei siis millään olisi osannut vääntää ilman kaavoja, kun kyseessä oli suurinpiirtein neliö jonka sivut ja haaroväli ommeltiin.



Housuista tuli ihan hauskat ja tosiaankin lötköt kotihousut. Näillä voi kölliä sohvalla vaikka missä asennossa eivätkä purista saati kinnaa. Kun koko housut olivat hassuttelua niin päätin hassutella myös kuvien kanssa. Ne on käsitelty kivalla Poladroid-ohjelmalla, jolla omat kuvat voi käsitellä hieman sameiksi ja nostalgisiksi poladroid-kuviksi.

Tweet

plup plup

Toinen äitikoru lähti uuteen kotiinsa Riikalle alkuviikosta. Tässä versiossa kivien symboliikka tuli häneltä. Turkoosi ja makeanvedenhelmi ovat molemmat lapsen horoskoopin, kalojen horoskooppikiviä (jos makeanvedenhelmestä nyt niin voi sanoa) ja K-kirjain tulee tietysti lapsen nimestä. Tuo valkoinen helmi onkin mahtava, korkeutta sillä on 1,2 cm, joten ihanan isosta helmestä on kyse.



Pieni keltainen helmi on taas korussa siksi, että keltainen on tytön lempiväri. Ihana ajatus minusta. Makeanvedenhelmien ja turkoosin lisäksi korussa on käytetty Balin hopeisia korunosia.

Tweet

söpöstelyä

Sain kirjakerhosta yllätyslahjan, pienen pussin helmiä joista oli tarkoitus saada aikaiseksi laukkukoru. Vaaleanpunaiset helmet eivät kuitenkaan olleet väriltään sitä, mikä sopisi asuihini tai laukkuni kylkeen. Sen sijaan helmistä sai varsin kivasti tasapainoisen kaulakorun.



Paketissa oli kaksi isompaa helmeä, kuusi kristallia sekä kuusi pienempää lasihelmeä. Liitin helmien rinnalle korumetallisia helmiä sekä korunosia, ketjun sijaan loppu korusta muodostui satiininauhasta (jep, älkää pudotko tuoleiltanne tästä yllättävästä materiaaliratkaisusta). Korusta tuli varsin söpönen ja hempeä, ei ehkä omaa tyyliäni, mutta jollekin prinsessalle ehkä paremmin osuva.

Tweet

sunshine award

Sain Riikalta lisäaurinkoa tähän jo muutenkin superaurinkoiseen viikonloppuun. Kyllä nyt lämmittää. Tämä tunnustus on tainnut kiertää jo blogeja enemmänkin, joten tälläkertaa jaan lämpöä kaikille ihanille annan aarteiden lukijoille.

Tweet

sun

Huh hellettä, kesä tulikin sitten kertarysäyksellä. Olen pari päivää touhunnut parvekkeen kimpussa, yrittänyt laitella sitäkin kesäkuntoon pesemällä parvekelasit ja istuttamalla kukkia sekä yrttejä.



Parvekkeelle aurinko kuitenkin porottaa polttavan kuumasti, joten välillä piti tulla sisätiloihin vähän näpräilemään uuden innostuksen kanssa. Viimekesän fiilistelyt jatkuvat, tässä kuvassa hellepäivän paistattelua mökkirannassa. Voi jestas, miten tämä digiskräppäily onkaan kiva ja erilainen tapa toteuttaa luovuutta.

Tweet

saako tähänkin hurahtaa?

Olen varannut itselleni kuun vaihteeseen Photoshop-kurssin, jolla tarkoituksena olisi oppia käyttämään kuvankäsittelyohjelmaa vähän luovemmin kuin vain kuvien rajaamiseen ja kirkastamisyrityksiin. En kuitenkaan malttanut odotella kurssia kun löysin Koukussa Kortteihin -yhteisöstä keskustelun digiskräppäämisestä. Joo-o, ja pakkohan sitä oli sitten itse yrittää. Tällaisen lopputuloksen sain ekalla harjoittelukerralla, tätä ennen siis photari on minulla ollut käytössä vain noihin edellämainittuihin toimintoihin.

Tässä leiskassa fiilistellään kesää, tulevaa ja mennyttä. Kuvissa olevat kukat kukkivat parvekkeellani toissakesänä. Ja siis tiedoksi kaikille, kuvassa olevia elementtejä en ole itse tehnyt, vaan käyttänyt ihan valmiita kuvia.

Nyt on siis aika miettiä, saako tähänkin hurahtaa? Onko minulla oikeasti aikaa kaikkeen? Ehkä, ehkä ei. Sitä pitää tehdä, mistä tykkää ja vaihtelu virkistää aina.

Tweet

ilahdutus äitille

Tällaiset kortit saivat merkkipäivänään äiti sekä mummo. Tälläkertaa ei ideaa kortteihin meinannut tulla millään, onneksi näin tämän kortin. Ajattelin ensin, että olen ihan törkeä kopioija, mutta näistähän tuli malliltaan ihan erilaiset. Jopa toisiinsa verrattuna, vaikka ovatkin keskenään tehty ihan samalla mallilla, huomasin vasta jälkeenpäin että sydämetkin on aseteltu melkein samoihin kohtiin, vaikka niitä molemmissa korteissa sommittelin kauan ja hartaasti.



Molemmissa korteissa on käytetty yksiväristä taustaa, johon päälle sitten liimattu paperi. Muut koristeet on sommiteltu sopimaan sitten tämän paperin sävyihin. Sydämet leikkasin sydänleikkurilla ylijäämäpapereista, sattui onneksi olemaan kivasti sopivia sävyjä.

Tweet

pientä ja hempeää

Äitikorut ovat minusta olleet aina vähän mauttomia. Varsinkin ne, joissa näkyvin osa korusta muodostuu lapsen/lapsien nimestä. Siksi pohdinkin pitkään miten saisin koruun saman idean, mutta mahdollisimman huomaamattomasti. Niin, että sen tietäisi vain korun omistaja. Kaulakorussa on vuorikristallia, joka on lapsen syntymämerkin, leijonan onnenkivi. Pinkki makeanvedenhelmi kuvastaa tietysti pientä tyttöä. Lisäksi varastoista löytyi Balin hopeinen kirjainhelmi, sopivasti lapsen nimen ensimmäinen kirjain.

Omasta mielestäni onnistuin asettamissani tavoitteissa ihan kivasti.



Koska koru meni lahjaksi, oli sille ihan pakko näperrellä pakettikin. Tilda-paperien ruusuissa oli juuri samaa pinkkiä kuin makeanvedenhelmessäkin. Näitä pitää tehdä lisää.

Tweet

vappukukkia

Tämä kortti lähti toimittamaan keväiset nimpparionnittelut. Herttainen leimasinkuva ja mielettömän söpöset värit ovat kyllä niin kevättä. Greeting farmin leimasinkuva on väritetty akvarellipuuväreillä ja onnea-teksti leimattu sekä kohotettu irti taustasta. Pieniä timantteja meinasi tulla korttiin enemmänkin, sain kuitenkin hillittyä itseni. Tuollaisia metallikoristeita hankin joskus Sinooperista ja nyt raaskin yhden jopa käyttääkin.

Tweet