Sivut

perjantai 6. tammikuuta 2012

carborundum & collagrafia

Nämä jutut ovat tainneet unohtua esitellä ihan kokonaan. Kävin nimittäin viime syksyn puolella Wellamo-opistolla tekemässä hieman grafiikkaa. Tarkemmin sanottuna lyhytkurssilla opeteltiin carborundum ja collagrafia -tekniikoita. Carborundumtekniikan nimi tulee siinä käytetystä carborundumhiekasta, joka sekoitetaan liimaan ja tällä yhdistelmällä maalataan grafiikassa käytettävä laatta. Kuvan tekeminen laatalle muistuttaa enemmänkin maalaamista ja myös värin levitys laatalle voi tapahtua maalaillen. Metalligrafiikkaan tekniikan yhdistää vedostaminen kostealle syväpainopaperille prässillä löysähköllä puristuksella ja syväpainovärejä käyttäen. Hiekan määrä ja karkeus vaikuttaa siihen millaista jälkeä paperille jää, karheammalla hiekalla jäljestä tulee tummempi, hienommalla taas hennompi.

Nämä vedokset ovat tehty carborundumtekniikalla. Ylemmät ovat ensimmäisellä painokerralla tehtyjä ja alemmat tehty sitten väriä lisäämättä, eli vaihdoin uuden paperin ja vedin saman laatan prässin läpi. Noista kakkosversioista tulikin mielestäni kivemmat, niissä näkyy selvemmin hiekan tuomat korkeuserot ja sävyvaihtelut kun taas ylemmät versiot ovat menneet väristä melkeinpä tukkoon.



Näissäkin pyörteissä on sama juttu, eli ylemmät versiot ovat ensimmäisen kierroksen vedoksia ja alemmat taas tehty väriä lisäämättä. Näissäkin on enimmäkseen käytetty carborundumhiekkaa, mutta lisätty mukaan vähän gessoa tuomaan korkeuseroja. Näistä kuvista piti tulla vähän pyörremyrskyaiheisia, mutta ovatkin jostain syystä enemmänkin ultraäänikuvan näköisiä. Ei nyt ihan se lopputulos jota tavoittelin, mutta siitä huolimatta nämä taitavat olla lemppareitani kaikista kurssilla valmistuneista töistä. Ehkäpä se johtuu enemmänkin noista vedoksissa käyttämistäni väreistä.



Collagrafiatekniikassa taas painolaatalle lisätään liimaamalla kollaasin tapaan erilaisia materiaaleja. Nämä omat versioni ovat melko alkeellisia, mutta tekniikalla on mahdollista tehdä myös vaativampia kollaasivedoksia. Tässä seuraavassa tein laatan farkkukankaasta stanssaamillani lehdillä. Kuin kahdessa aiemmassakin kuvassa, ylärivin kuvat ovat ne ensimmäiset ja alarivin sitten tehty väriä lisäämättä. Tässä tarkoituksena oli tehdä sarja lehtien eri vaiheista eli kesäisen vihreät lehdet, syksyn ruskan värit ja maatuneet ruskeat lehdet. Näistä tykkään itse myös erityisen paljon.



Nämä viimeiset työtkin voisin lukea collagrafiatekniikalla tehdyiksi. Suomukuviointi laattoihin on tehty puuliimalla. Painettaessa väri ei tarttunut kovinkaan hyvin liimaan eikä metallilaattaan vaan kulkeutui näiden rajoille, jolloin rajoista tuli terävät ja selkeät.



Alla vielä kuva vedostuksessa käyttämistäni laatoista. Pohjana on siis käytetty lehtipainosta saatuja laattoja, joilla sanomalehtiä painetaan. Laatan puhtaalle puolelle on sitten laitettu haluttuja materiaaleja. Puun kuvaan on levitetty ainoastaan carborundumhiekkaa, pyörteessä on hiekan lisäksi käytetty gessoa. Lehtilaatan lehdet ovat siis farkkukankaasta ja suomukuviointi tehty puuliimalla.



Tämä oli varsin mielenkiintoinen tekniikka oppia, harmiksi vaan kurssi oli sen verran lyhyt ettei sen aikana juurikaan ollut aikaa suunnitella töitä. Nyt myöhemmin ideoita on sitten syntynyt kaikenlaisia. Jospa sitä pääsisi joskus testaamaan vielä uudelleen. Valmiit työt oli haastava kuvata, sillä ne olisi pitänyt prässätä kunnolla, jotta ne olisivat suoria. Toivottavasti kuitenkin kuvista näkyy pääpiirteittäin mitä on syntynyt. Nämä menevät nyt arkistoon, toivottavasti joskus tulevaisuudessa olisi mahdollisuus vaikkapa kehystää muutama työ seinälle asti.

6 kommenttia:

  1. Hyvin ovat onnistuneet! Grafiikka on musta tosi haastava kuvataiteen laji, koskaan ei tiedä mitä saa! :)

    VastaaPoista
  2. Kiva kun postasit nämä! olen tehnyt grafiikkaa vuosia, mutta tämä tekniikka on vielä kokeilematta. Nyt sain kärpäsen kokeilla tätäkin ;) kiitos, hienoja töitä, kehystä ihmeessä!

    VastaaPoista
  3. Annukka: kiitos paljon :) grafiikka menee muuten ihan samaan sarjaan esimerkiksi lasinsulatuksen ja emaloinnin kanssa, tavallaan siihen lopputulokseen ei kuitenkaan voi ihan itse vaikuttaa. siksi se on vähän turhauttavaa, mutta toisaalta onnistumisen ilo on ehkä vieläkin isompi tällöin :)

    Viima: kiitos paljon. hienoa että kärpänen puri tätä kautta :) toivottavasti olisi joskus vielä mahdollisuus päästä kehystämään... :)

    VastaaPoista
  4. Nämä ovat tosi hienoja! En varmaan ollut edes koskaan kuullut noita sanoja tätä ennen...

    Hienoja.

    VastaaPoista
  5. kiitos <3

    mullekin nuo sanat olivat ihan outoja ja muutamaan kertaan piti kyllä googletella ennenkuin uskaltauduin kurssille ilmoittautua :D

    VastaaPoista
  6. Hei Anna, kysyisin, mitä materiaalia carborundum laattasi oli? Metallia, pleksiä vai mitä?

    VastaaPoista