vihreitä kuulia

Vietin pari viikkoa lahden muotoiluinstituutilla avoimen amk:n korukurssilla. Huh, pitää sanoa että nyt on taas oppia saatu saavilla niskaan, toivottavasti edes osa on tarttunut myös päähän asti. Ensimmäinen viikko meni sahaus-, viilaus- ja juotosharjoitusten parissa. Alkuun olin vähän pettynyt, kun kuulin viikko-ohjelman, mutta kun aloin tehdä harjoituksia niin huomasin että tällainen järjestely olikin varsin hyvä. Vanhojen opintojen ajalta kaikki työvaiheet ovat kyllä tuttuja, mutta vaikka pää nämä muistikin niin kädet eivät muistaneet ihan niin hyvin. Varsinkin hopealevyn sahaaminen on ollut minulle aina erityisen haastavaa.



Seuraavalla viikolla saimmekin sitten tehdä jokainen sellaisia töitä, joita itse halusimme. Olin saanut tuollaisia kierrätyslasista hiottuja "kiviä" tai millähän nimellä noita nyt kutsuisi. Pyöröhiotut kappaleet ovat siis vanhoista viinipulloista hiottu. Töissäni en panostanut juurikaan muotoilupuoleen vaan halusin enemmänkin keskittyä tuohon kivenistutuksen mieleenmuistutteluun.



Ensimmäisenä tein tämän sormuksen. Materiaaleina siis lasi ja 925 hopea. Sormus ja kivenistutus onnistuivat tässä mielestäni aivan nappiin näin pitkästä aikaa. Tästä olisi hyvä jatkaa. Tai niin ainakin ajattelin.



Loppuviikon aikana päätin tehdä vielä sormukselle kavereiksi korvakorut. Näissä menikin sitten pieleen varmaan kaikki mikä on mahdollista mennä. Ajattelin jo, että en näitä edes esittele täällä blogin puolella, mutta menkööt vaikka varoittavana esimerkkinä sitten. Juotossaumat alkoivat kuultaa jo istukan viimeistelyvaiheessa ennen istutuksen aloittamista, mutta opettajan kanssa keskustelimme ja hän arvioi että saumat pitäisivät. Luottavaisin mielin lähdin sitten kiviä istuttamaan, mutta olisi vaan pitänyt uskoa sitä tunnetta joka koputteli takaraivossa. Istukan sivusauma tirskahti auki istutusvaiheessa ja sauma alhaaltakin näyttää siltä, että siinä on kylmä juotos eli tipahtanee jossain vaiheessa käteen. Nämä virheet kiukuttavat ihan vietävästi ja korvakorut menevätkin purkuun ja uudelleen to do -listalle. Nämä pari päivää, jolloin korvakoruja väänsin olivatkin todelliset teletappi-päivät. Kaikki mahdollinen tehtiin uudestaan.

Loppuun vielä jotain mukavaakin kerrottavaa. Sinellin blogin puolella julkaistiin vihdoin Design Teamin kokoonpano ja ilokseni huomasin päässeeni mukaan. Nyt vaan odotellaan sitten uusia haasteita innolla.

Tweet

reippaalle opiskelijalle

Tällä kertaa esittelyssä mielestäni todella hyvin onnistunut kortti vaikkapa reippaalle pienelle opiskelijapojalle. Miesten korttien vaikeudesta olen muistanut mainita varmaan jokaisen sellaisen kortin yhteydessä, mutta tämä kortti syntyi ihan itsestään tuon leimakuvan ympärille.



Kuvan väritin copiceilla ja valitsin taustalle tulevat paperit sitten värityksessä käytettyjen sävyjen mukaan. Minulla oli myös paperia, jossa on tuollaisia hauskoja lyijykynän kuvia. Leikkasin niitä muutaman kortin alareunaan ja ylös vielä muutama tähtihaaraniitti. Kortista tuli kivan runsas, muttei kuitenkaan täyteen ahdettu.

Blogin puolella on nyt nähty paljon kortteja peräjälkeen. Jos seuraavaksi yrittäisi esitellä vaikkapa koruja niin olisi vaihteeksi vähän erilaisia juttuja.

Tweet

pikkunalle

Alemman postauksen taulujen kanssa samalla askartelumaratoonireissulla syntyi myös tällainen vauvakortti poikavauvalle.




Sinellin DT-kortteja tehdessä innostuin näistä vähän erilaisista korttimalleista ja tämäkin kortti syntyi samoilla inspiraatioilla. Toiveena korttiin oli vihreä ja ruskea väri sekä jokin veikeä eläinkuva. Ajattelin ensin, että nalle saattaa olla liian lälly, mutta väritin sen papereissa olevilla väreillä ja se sopikin korttiin mielestäni aika kivasti.



Papereiden kauniit värit ja kuosit tekevät kortista raikkaan ja ihanan. Takapuolelle laitoin vielä signeerauksen näkyviin yksinkertaisesti.

Tweet

suruvaippoja

Pari viikkoa sitten vietin ihanat pari päivää askarteluhenkisten ystävien kanssa. Joku onkin saattanut lukea tästä jo Haltiakummin, Rva Kepposen tai Leonidan blogin puolelta. Omat tuotokseni jäivät melko vähäisiksi, viimeistelin perhoskortin ja muutaman muun kortin, sen lisäksi syntyi pari vauvakorttia jotka julkaisen jonkin ajan päästä sitten.



Haltiakummilla oli Clas Ohlsonilta ostettuja vitriinikehyksiä ja hän sanoi, että jokainen saa tehdä hänelle taulut jos vaan haluaa. Innostuin ideasta tottakai ja valitsin kaksi pienintä kehystä joihin väkersin minitaulut. Näillä kehyksillä on korkeutta ehkä noin 8cm, eli todella pienistä kehyksistä on kyse. Taustalle punaista kruunupaperia ja timantteja. Lisäksi fiskarsin leikkurilla perhoset, jotka haluavat lennellä kehyksistä ulos hetkenä minä hyvänsä.

Tweet

the sweetest blog

Sainpa mukavan yllätyksen tällä viikolla. Garnhamstern nimittäin oli muistanut minua bloginsa puolella herkullisella tunnustuksella.



Tunnustukseen kuuluu kertoa kolme asiaa itsestään: lempiväri, lempiruoka ja paikka, jonne haluaisi matkustaa.

Lempiväriä minulla ei ole, tai se vaihtelee todella usein. Tällä hetkellä pidän kirkkaista väreistä, erityisesti turkoosista ja vihreästä.

Lempiruoka taitaa tulla monelle yllätyksenä. Se on siis pitsa. Lisäksi tykkään paljon etnisistä ruoista, kuten kiinalaisesta ruoasta.

Haluaisin matkustaa moneen paikkaan, jenkkeihin, Ateenaan, Roomaan, Egyptiin, Islantiin, Ruotsiin ja melkeinpä minne tahansa.

Tweet

butterfly

Tehdessäni kortteja Sinellin DT-hakuun, oli tarkoitukseni tehdä tuo ensimmäinen, avattava kortti fuksianpunaiselle korttipohjalle. Leikkasin pahvit valmiiksi ja aloin sommitella papereita siihen päälle. Korttipohja alkoikin näyttää yllättävän hyökkäävältä ja räikeältä sieltä pastellisten papereiden alta, joten päädyin sitten käyttämään valkoista pohjaa ja nämä ensin leikkaamani jäivät toimettomina pöydälle lojumaan. Tai ainakin siihen asti, kunnes satuin ne siirtämään vahingossa tuon perhospaperin päälle, jolloin alkoi taas raksuttaa. Illan pimeydessä kasasin kirkkaita papereita kokoon ja liitin eri värejä yhteen. Lisäksi vielä mahdollisimman räikeä kukka ja kirkkaan oranssia nauhaa. Timantit sentään maltoin laittaa ihan neutraalin värisinä. Mielestäni tästä tuli äärettömän raikas ja ihana kortti. Kaikki värit on poimittu tuolta sisäsivujen perhospaperista ja sointuvat kivasti yhteen. Kanteen tuli myöhemmin vielä kiitos-teksti, mutta kuvat on napattu jo ennen sitä.



Sisäpuolelta kortti näyttää taas aivan erilaiselta ja kirjoitustilaakin on ihan kivasti.

Tweet

majava

Doodle factoryn majava toimitti iloiset tervehdykset ystävälle. Tämän kortin värimaailma lähti tuosta taustan pirteänvärisestä paperista. Housut ja "kehykset" sitten samalla värillä ja tämähän on melkein kuin marianne-karkki. Tai no marianne-karkki sokerihumalassa.

Tweet