aloha

Tällaisen kortin pistin mukaan kun lähetin pari viikkoa sitten arpajaispalkintoa. Myös tässä kortissa oleva paperi on Lidlistä kesällä ostetusta paperikosta. Noiden kukkien pinta on kohollaan, joten en lähtenyt paperia kovinkaan paljoa käsittelemään. Lisäsin ainoastaan napit ja tekstin.

Tweet

hic et nunc

Olin viikko sitten Wellamo-opiston järjestämällä hopeatyökurssilla. Lähdin taas kursseilemaan ilman mitään suunnitelmia. Tai no olihan minulla muutama suunnitelma, tehdä tällaiset sydänkorvakorut ja päästä kokeilemaan uusia tekniikoita. Sydänkorvikset on sahattu hopealevystä, sen jälkeen muoto on tehty koveraksi palloalasimella ja lopuksi korvakorujen pinta on satinoitu mataksi.



Seuraavaksi syntyivät toiset pienet korvakorut. Näissä hopean pinta on saatu skymppaamalla tuollaiseksi rouheaksi. Skympatessa siis hopealevyn pintaa kuumennetaan niin, että se muuttuu juoksevaksi ja lähtee menemään tuollaiseksi röpelöiseksi. Tällätavoin saakin hauskan ja elävännäköistä jälkeä.



Tässä vielä kurssilla syntyneet sormukset. Leveämpi, yli sentin levyinen sormus ja ohuempi sormus. Molemmat hopeaa. Kapeammassa sormuksessa on latinankielinen teksti hic et nunc, tässä ja nyt.

Tweet

hei hei

Tehdessäni kortteja tietämättä niiden käyttötarkoitusta tai vastaanottajaa, tulee usein laitettua tekstiksi tylsästi onnea. Mutta niinhän se on että suurin osa korteista vaan lähtee onnittelukorteiksi maailmalle. Tämä kortti on kuitenkin erilainen, sen voisi laittaa ihan tervehdyksenä vaikkapa ystävälle johon ei ole ollut pitkään aikaan yhteydessä. Ihan vaan sanoakseen hei.

Paperi korttiin on muuten hankittu Lidlistä (!). Tämä kai todistaa että silmät kannattaa pitää auki joka paikassa.

Tweet

pinky pink

Minua pyydettiin tekemään onnittelukortti hääparille. Kädet olivat vapaat, toiveena oli ainoastaan että kortti olisi vaaleanpunainen söpöläinen. Ja sellaisiahan hääkortit perinteisesti ovatkin, ihanan sokerisia hörselöitä. Tällaisen lopputuloksen sain kun pengoin vaaleanpunaisia varastojani. Olen korttiin todella tyytyväinen, toivottavasti myös kortin tilaaja sekä vastaanottajatkin ovat. Jälkeenpäin kun ajattelen olisi hörsellystä voinut lisätä vieläkin runsaammin, mutta oma tyylini on aika pelkistetty. Sitä runsautta pitää vielä vähän treenata.

Tweet

riipuksia kasapäin

Tässä vielä riipusantia samalta sulatuslasikurssilta, jossa syntyivät myös nämä lautaset. Kaikki riipukset ovat tehty samalla tekniikalla, eli kaksi sulatuslasia päällekkäin ja uuniin. Ainoastaan yhteen riipukseen tein tuon koukun metallilangasta. Mielestäni siitä ei saa koskaan kovin siistin näköistä. Muihin riipuksiin on tehty nauhakuja. Uuninkestävästä huovasta leikattiin suikale, joka laitettiin paikoilleen lasien väliin. Tämä huopa ei palanut uunissa, ainoastaan haurastui. Polton jälkeen se oli helppo tökkiä neulalla lasin välistä pois ja näin riipuksen saa siististi nauhaan roikkumaan.

Tuossa alimmassa riipuksessa on muuten välissä alumiinifoliota, joka käpristyi ja tummeni uunissa.



Näihin kolmeen riipukseen on pinnalle ripoteltu lasimurskaa. Uunissa murska sitten suli kivannäköisiksi pisaroiksi lasin pintaan. Kaikki ovat kivoja, yllättävän hauska tuli tuosta kirkkaastakin.



Vaikka pitäydyinkin aika graafisissa muodoissa, syntyi myös muutamia pyöreitä riipuksia. Nuo lilat minun oli tarkoitus laittaa kaulakoruun noin kolmestaan. Mietin kuitenkin vielä tuliko niistä sittenkin liian massiivisia. Mittakaavana näissä: lilat ovat filmipurkin kokoisia ja harmaan ison lätkän mallina on ollut kertakäyttömukin pohja.



Tähän vielä loppuun kaikki riipukset yhdessä, niin näette suunnilleen niiden kokoluokan. Näiden näpertely oli ihan valtavan hauskaa, uusi kurssikin on jo varattu ensikuulle. Mitä mieltä olette jos seuraavalla kurssilla syntyisi muutama riipus korukopla-haasteeseen? Mitään en vielä lupaa, mutta muutama idea olisi..

Tweet

ruskean eri sävyjä

Tässä heti perään toinenkin alkoholimusteilla taiteiltu kortti. Tästä tuli väreiltään ihan valtavan kaunis ja kun nauhalaatikosta löytyi vielä ihan samaa sävyä oleva satiininauha niin kortin värimaailma oli sillä selvä. Kortti on kuva-aiheensa puolesta ehkä sopiva vauvaonnittelukortiksi, vaikkakaan värit eivät ole sieltä hempeimmästä päästä. Ehkä tällekin löytyy vastaanottajansa vielä joskus.

Tweet

alkoholilla läträystä

Viimeviikonloppuna pääsin testailemaan Mirkan alkoholimusteita, joilla läträämällä saa kivasti tehtyä vähän räväkämpiä taustoja kortteihin. Minähän innostuin näistä(kin) ihan valtavasti ja erilaisia taustoja olisi syntynyt vaikka kuinka paljon. Tässä ensimmäinen, siniselle taustalle on embossattu hopeisella tuo kala ja kortiksihan se päätyi pikimmiten. Mielestäni ei kaivannut kaveriksi muuta kuin tuon hopeisen metallipaperin johon punsseloin onnea-tekstin. Lisäksi naputtelin reunoja vähän kolhuille.

Tweet

neliö ja toinenkin

Pari viikkoa sitten olin Harjulan kansalaisopistossa lasinsulatuskurssilla. Viime viikolla sain sulatuksessa olleet lasityöt kotiin, joten eiköhän olisi aika esitellä vähän niitä.

Kurssille mennessäni minulla ei ollut oikein minkäänlaisia visioita töistä, joita tahtoisin tehdä. Mielessä oli ainoastaan jos voisin tehdä muutamia korunosia, esimerkiksi riipuksia (niitäkin syntyi, esittelen ne myöhemmin). Kurssin aluksi opettaja kuitenkin esitteli muutamia lasitöitä, joita edellisillä kursseilla oli tehty. Näissä töissä oli myös lautanen, johon oli tehty pienistä lasinpaloista ruudukko. Tämän nähdessäni tiesin että minun olisi pakko saada samanlainen, toki mieluisissa väreissä.



Lasikurssin niin sanotusti päätyöksi tulikin sitten tällainen pieni lautanen. Lautasen koko on 12x12cm, pienet lasineliöt ovat taas kooltaan 2x2cm. Tämä lasilautanen on tehty koneantiikkilasista. Sulatuslaseja on erityyppisiä ja kaikki eivät ole sopivia toistensa kanssa käytettäväksi, sillä eri laseissa on erilaiset lämpölaajenemiskertoimet. Koneantiikki ei juurikaan uunissa pullistunut, ainoastaan lasin reunat pyöristyivät.



Lasi leikataan erillisellä lasiveitsellä jonka jälkeen lasinpalat hiotaan lasihiomakoneella. Sen jälkeen pienemmät palat asetetaan esimerkiksi mehiläisvahan avulla kiinni pohjalasiin. Valmis työ menee lasinsulatusuuniin poltettavaksi. Poltto kestää noin 12 tuntia ja uunin lämpötila on yli 800 astetta. Usein yksi poltto riittää. Näiden lautasten kovera muoto on kuitenkin saatu niihin polttamalla lautaset uudelleen pienemmässä lämpötilassa erillisen muotin päällä. Tässä poltossa lasi venyy muotoonsa.

Uunista tullut lasiesine voidaan viimeistellä vielä hiomalla varoen sulatuksessa jääneet terävät kohdat.



Vihreän lautasen lisäksi tein myös tämän kirkkaista neliöistä tehdyn lautasen. Tämä olikin hieman hankalampi kuvata, kummasti kirkas ja valkoinen eivät eroittuneet valkoiselta taustalta.

Tweet

onnea onnea

Heti aamupuhteiksi päätin arpoa voittajan kassille ja pikkupussukalle. Vastauksia tuli ihan mielettömästi. Kiitos kaikille osallistuneille. Koska suosio oli ilahduttavan iso, päätin sen kunniaksi lisätä jokaiselle vielä yhden "arvan", eli jos oli osallistunut yhdellä arvalla saikin kaksi ja niin edelleen.

Kaikki kommentit olivat ihanan kannustavia ja sainkin paljon vinkkejä uusiin postauksiin. Pussukoiden ohjeen laitoin ainakin listalle, samoin on tulossa ohjetta origamiperhosiin (sitä on toivottu joskus aiemmin). Neuleitakin on alkanut pikkuhiljaa syntyä, kun syksyllä taas vähän neulotuttaa. Mitään isoa en kyllä ole vielä uskaltautunut suunnitella, mutta pieniä neulomuksia on varmasti tiedossa. Uusia asioita ja tekniikoita on myös tarkoitus kokeilla. Ihan lähiaikoina on tulossa ainakin lasinsulatuskurssin satoa, talvella tai keväällä todennäköisesti jotain tuotoksia ikoninmaalauskurssilta ja huovuttuvaa lankaakin olisi tarkoitus testata. Että tällaiset ainakin. Ja kokeilen varmasti jonkinlaista brodeerausta ja ompeluksien sekä helmien yhdistelyä. Olen kuitenkin aika hitaasti lämpiävä, joten kaikkea en voi luvata ihan tälle kuulle. Mielessä ovat kyllä, mutta toteutukset saattavat odottaa itseään.

Paljon löytyi myös ihania blogeja teiltä kommentoijilta. Kaikissa vierailin ja tulen varmasti vierailemaan vielä tulevaisuudessakin. Moni ei varmasti ole ajatellutkaan sitä, että kommenttien kautta uudet lukijat löytävät tehokkaasti teidänkin upeat bloginne. Se on ainakin minulle yksi tehokas tapa löytää uutta ja mielenkiintoista luettavaa, eli rohkeasti kommentoimaan vaan.

Ja niin, se tärkein eli arvonnan voittaja vielä. Tällä kertaa onni suosi Anna-Kaisaa Sohvannurkassa-blogista. Suuren suuret onnittelut, laitathan yhteystietoja minulle sähköpostiin niin saadaan palkinto postiin.

Tweet

mustaa pitsiä

Sain kesällä käsiini Akvamarinin tekemiä herkullisiä polymeerimassahelmiä. Liian kauan ne pölyttyivät laatikoissani, kunnes sain helmet koottua koruiksi asti.



Koska helmet ovat näin näyttäviä, en halunnut lisätä sekaan kovinkaan paljoa muuta sälää. Hopea sai riittää tuomaan kontrastia mustille helmille. Riipuksen laitoin mustaan nahkanauhaan. Siitä tuli kiva arkikoru.



Katsokaa nyt vielä tämänkin riipuksen upeaa kuviointia. Voi jestas miten jotkut ne vaan osaavat.

Hei, vielä muutama päivä aikaa osallistua arvontaan.

Tweet

ihanainen

Oijoi, nyt on pakko hehkuttaa. Tästä tuli ihanin kortti varmaan pitkiin aikoihin. Jotenkin tuntuu että kaikki meni putkeen, värien ja erilaisten kuosien yhdistämisestä noihin koristeisiin asti. Onhan tämä aika keväisen värinen, mutta menkööt nyt. Ja en oikein usko että Greeting farmin leimasinkuvilla voisi kovinkaan pieleen mennä. Vai oletteko eri mieltä?

Tweet

meren kaipuu

Tein jotain kivaa ja simppeliä itselle. Turkoosi on ehkäpä varsin kesäinen väri, mutta tuleehan se kesä taas ensi vuonna. Siihen asti voin sitten vaikka hiplailla näitä. Tai tuskin maltan jättää hiplailuasteelle, kyllä nämä herkut pääsevät käyttöön asti. Miten sitä onkin niin, että vaikka laatikot tursuavat kiviä ja erilaisia mahdollisuuksia runsaisiin koruihin sitä innostuu kuitenkin eniten kaikista simppeleimmistä jutuista. Yksinkertaiselle yksinkertaista, vai miten se menikään ;)

Ps. Muistakaahan osallistua alla olevaan arvontaan.

Tweet