Joululomalla virkkasin Novitan Polariksesta pipon. Sininen väri oli ihana ja vaati ehdottomasti pipon päälle myös tupsun. Vähän urpå olo tulee kyllä tämä pipo päässä (vaikkei tupsu ole edes semmoien 90-luvulla käytetty jätti-iso) mutta sopii varmaan hyvin pulkkamäkeen tai vaikka Salpausselän kisoihin. Siis sinne yleisöön ;) Lankana Polaris tuntuu hieman sähköiselle, joten taidan silti tykätä tuosta Mambolla tehdystä piposta enemmän, vaikka tämäkin on hauska.
sunnuntai 11. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihanan raikas pipo! Katsopas muuten tämän päivän teinien pukeutumista, tupsupipot ovat taas muodissa. Eli tupsuile vaan rohkeasti, ei tarvitse tuntea itseään yhtään urpåksi :o)
VastaaPoistaihana pipo!!
VastaaPoistakiitos Hanna ja sade.
VastaaPoistaolen kyllä huomannut tupsujen paluun katukuvaan. kai se on vaan se tunne tai ajatus siitä tupsusta (joka mielessä kasvaa jättitupsuksi). pitänee kokeilla siedätyshoitoa :D
Varsin söpö pipa.
VastaaPoistaKyselisin sulta ihan sellaista käytännön vinkkiä nyt, kun itse en osaa niin osaisitko sä selittää että miten virkatessa kavennetaan? Esim. tuollaista pipoa. :D
VastaaPoistaIngela, hmm, nyt en valitettavasti osaa kysymyksessäsi neuvoa. itse aloitan pipon tuolta päälaesta, eli eripäin kuin kutomalla tekisin. virkkaan ja samalla lisään silmukoita. luin jostain vinkkiä, että silmukoita lisätessä kannattaa jättää väliin aina niin monta silmukkaa kuin monesko kerros on. eli toisessa kerroksessa lisätään joka toiseen silmukanväliin kaksi silmukkaa, kolmannessa joka kolmanteen jne.
VastaaPoista