annan aarteet

bola

2012-02-08T22:26:00.000+02:00

Taas on yksi äitikoru lähtenyt uuteen kotiin. Tällä kertaa korun pohjana oli tuo kaunis bola-riipus, joka oli korun saajalla ollut käytössä odotusaikana. Bolariipushan helisee vienosti, kun sitä liikuttaa. Korua voi pitää odotusaikana pitkässä nyörissä, jolloin riipus yltää vatsanpäälle, jolloin sikiö kuulee helinän samalla tavoin kuin äidin sydämenlyönnitkin. Näin ollen oli melko luonnollista liittää tuo riipus sitten mukaan tähän koruun. Lisäksi koruun tuli lapsen nimen ensimmäinen kirjain sekä pyöreä savukvartsihelmi että fasettihiottu vuorikristalli. Nämä molemmat ovat jousimiehen horoskooppikiviä.

korppi

2012-01-27T22:37:00.000+02:00

Tein jokin aika sitten ihan simppelit korvakorut. Näihin ei tarvittu mitään muuta kuin höyheniä, korvakorukoukut ja nauhanpäät, joihin höyhenet siis kiinnitettiin. Tosi vähäisistä tarvikkeista tuli kuitenkin melko näyttävät korvakorut juhlakäyttöön.

Olen viimeaikoina hurahtanut ihan täysin erilaisiin höyhenkoruihin. Yksi työkavereistani tekee höyhenistä todella upeita juttuja ja lisäksi höyhenkoruja näkyy nyt melkeinpä joka kaupassa. Itselläkin on vähän jotain muutakin syntymässä höyhenistä, palataan niihin ehkäpä myöhemmin keväällä.

portobello road

2012-01-26T00:02:00.000+02:00

Lahden Sinelliin tuli viimeviikolla uusia Papermanian Portobello road -sarjan tuotteita. Rakastuin noihin brittihenkisiin papereihin ja nauhoihin ihan kympillä ja niitähän oli pakko hankkia sitten itsellekin. Tarkoituksena olisi jossain vaiheessa tuunata kalenterin kansilehti ja ehkä tehdä vähän korttejakin. Vaadin kuitenkin, että saan tehdä lisäksi myös malleja kyseisestä sarjasta. Tästä tuli niin ihana, että ajattelin esitellä sen täällä teillekin.

Yksi silkkipaperiruusuke, leimailua, nappeja, herkullisia papereita, rusetteja ja nauhoja. Muun muassa tällaisilla aineksilla lähdin liikenteeseen.

Lopputuloksena tällainen seinätaulu, jonka rakentelin 7 gypsiesin valmiiseen lokerikkokehykseen, vai miksihän tuota voisi kutsua. Valokuvaamisen jälkeen tuonne vasemman alareunan punaiseen koloon lisäsin vielä pieniä hakaneuloja, vähän anarchy in the uk -henkeen tietty.

Nyt sormet syyhyttää siihen malliin, että olisi hauska tehdä myös itselle taulu noihin lokerokehyksiin. Vielä kun keksisi sen oikean aiheen ja tietysti materiaalitkin niin pääsisi siihen toteutusvaiheeseen.

alkkistelua

2012-01-22T12:53:00.001+02:00

Noniin, tämäkin viikonloppu on mennyt askarrellessa ja alkoholilla läträtessä. Ihan perusviikonloppu siis. Tällä kertaa alkoholeilla tarkoitan kuitenkin noita alkoholimusteita, joita tuli jokin aika sitten hamstrattua varastoihin.

Musteethan nimittäin tarvitsivat ehdottomasti jonkin säilytysrasian. Yritin etsiskellä kaupoista jotain metallista matalaa rasiaa, mutta kaikissa oli joku muumihahmo tai muu kuvio. Lopulta se oikea löytyi kuitenkin -70% alennuksella Sokoksen jouluosastolta. Harmi etten tajunnut valokuvata rasiaa ennen tuunailua, mutta kyseinen rasia oli siis metallisen värinen ja kannessa oli hieman vintage-henkinen joulupukin kuva. No pukin kuvasta hankkiuduin nopeasti eroon. Se nimittäin lähti melko helposti kun kantta vähän hioi patapadalla.

Lopuksi käsittelin rasian alkoholimusteilla. Töpöttelin musteita musteenlevittimellä suoraan metallille. Tähän käytin kolmea eri mustetta: stream, stonewashed sekä meadow -sävyjä. Jotenkin tuntuu, etteivät värjäyskokeilut lopu ihan tähän. Alkoholimusteilla nimittäin voi värjätä kaikkenlaisia liukaspintaisia materiaaleja.

jurassic park

2012-01-13T22:54:00.001+02:00

Tällä kertaa esittelyssä jotain niin söpöä, ettei mitään rajaa. Sain nimittäin pyynnön tehdä dinosauruskutsukortit pienen tytön 3-vuotissynttäreille. Ajattelin heti, että haluan käyttää noita Vivi gaden värikkäitä London-sarjan papereita. Dinosaurusten toteutus oli pitkän aikaa mietinnässä, mutta ongelma ratkesi kuin itsestään kun näin Tiimarissa haahuillessani nuo hauskat dino-aiheiset pehmotarrat.

Ensimmäisessä kortissa voisi hyvinkin olla nedoceratops, vaikka paljon lempeämmältä se näyttää kuin monissa muissa kuvissa. Pyrin tekemään korteista vieläkin papereita värikkäämpiä ja siksi valitsin aina paperit eri värisiksi kuin mitä dinosaurukset ovat.

Kortit ovat malliltaan tuollaisia seisovia, jotta ne voi kivasti laittaa vaikkapa esille muistuttamaan koska niille synttäreille oikein pitikään mennä.

Myös korttien takapuoli on koristeltu yksityiskohtaisesti. Näitä tehdessä tuli oikein kunnon näperrysvimma.

Toisessa kortissa taitaa seikkailla apatosaurus. Tässä kortissa näyttääkin olevan aika sama asettelu kuin tuossa ensimmäisessä. Ei kyllä mitenkään tarkoituksella, mutta näköjään tullut sama nauhakin.

Pohjan väri on sentään erilainen ja toisenlaiset paperit tuovatkin kortteihin ihan omanlaiset tunnelmansa.

Kolmannessa kortissa liitelee lentolisko. Tämä kortti poikkeaa tummalla värityksellään huomattavasti muista, vaikka paperit ovat kyllä samaa sarjaa muiden kanssa.

Kaikkiin kortteihin on lehtikuviot stanssattu big shot-kuvioleikkurilla.

Neljännen kortin dinosaurus taitaa olla stegosaurus. Tämä kortti taitaa olla näistä kaikista oma suosikkini. Ehkä se johtuu tuosta punaisen, vihreän ja vaaleansinisen yhdistelmästä joka on kaikessa omituisuudessaan jotenkin todella ihana.

Kun vielä sisäpuolen paperikin on herkkua vaaleansinistä, niin se kruunaa kaiken.

Tämän kortin lisko taitaa olla hilpeä triceratops. Vihreäoranssi kortti huokuu kyllä sellaista raikkautta, ettei mitään rajaa.

Kortin sisäpuoli on samaa oranssia kuin dinosaurus ja kortissa käytetty satiininauha. Vaikka muuten korttien sisäpuoli näyttää näissä kuvissa tyhjältä, tuli niihin kuvien ottamisen jälkeen paperi, johon kutsutekstin voi kirjoittaa.

Kääntöpuolelle tuli myös vähän lehvästöä.

Viimeisen kortin sankari on tottakai tyrannosaurus rex. Hurja peto näyttää kyllä tässä kortissa enemmänkin vekkulilta kujeilijalta.

Punainen näyttää vaaleansinistä vasten todella räikeältä väriläiskältä. Yhdistelmä on kyllä juuri sopiva villille T-rexille.

Tällaisia hellyttäviä kortteja olen viimeaikoina näperrellyt. Kotioloissa siis. Näistä tuli muuten niin kivoja, että oli pakko kaivaa ne esille vielä moneen kertaan valmistumisen jälkeenkin ihan vaan ihailtavaksi.

vaaleanpunaisia kukkia

2012-01-07T13:59:00.000+02:00

Sain Big Shotin. Hankin sen kunniaksi vaaleanpunaisia kukkia. Tarviiko sitä enempää selitellä? Kukista muotoutui kaunis asetelma, joka sopisi hyvin vaikkapa ystävänpäiväksi. Nyt on pakko vähän herätellä noita kukkienasettelutaitoja henkiin, kun jouluasetelman kanssa meinasi tulla ongelmia.

Tähän asetelmaan käytin vaaleanpunaisia ruusuja, gerberaa, vaaleaa eustomaa sekä tuollaista ihmeellistä nappulakukkaa. Sen nimen kuulin kyllä kukkakaupassa, mutta unohtui hetimmiten. Vihreinä tällä kertaa salalia sekä eucalyptusta.

carborundum & collagrafia

2012-01-06T22:05:00.000+02:00

Nämä jutut ovat tainneet unohtua esitellä ihan kokonaan. Kävin nimittäin viime syksyn puolella Wellamo-opistolla tekemässä hieman grafiikkaa. Tarkemmin sanottuna lyhytkurssilla opeteltiin carborundum ja collagrafia -tekniikoita. Carborundumtekniikan nimi tulee siinä käytetystä carborundumhiekasta, joka sekoitetaan liimaan ja tällä yhdistelmällä maalataan grafiikassa käytettävä laatta. Kuvan tekeminen laatalle muistuttaa enemmänkin maalaamista ja myös värin levitys laatalle voi tapahtua maalaillen. Metalligrafiikkaan tekniikan yhdistää vedostaminen kostealle syväpainopaperille prässillä löysähköllä puristuksella ja syväpainovärejä käyttäen. Hiekan määrä ja karkeus vaikuttaa siihen millaista jälkeä paperille jää, karheammalla hiekalla jäljestä tulee tummempi, hienommalla taas hennompi.

Nämä vedokset ovat tehty carborundumtekniikalla. Ylemmät ovat ensimmäisellä painokerralla tehtyjä ja alemmat tehty sitten väriä lisäämättä, eli vaihdoin uuden paperin ja vedin saman laatan prässin läpi. Noista kakkosversioista tulikin mielestäni kivemmat, niissä näkyy selvemmin hiekan tuomat korkeuserot ja sävyvaihtelut kun taas ylemmät versiot ovat menneet väristä melkeinpä tukkoon.

Näissäkin pyörteissä on sama juttu, eli ylemmät versiot ovat ensimmäisen kierroksen vedoksia ja alemmat taas tehty väriä lisäämättä. Näissäkin on enimmäkseen käytetty carborundumhiekkaa, mutta lisätty mukaan vähän gessoa tuomaan korkeuseroja. Näistä kuvista piti tulla vähän pyörremyrskyaiheisia, mutta ovatkin jostain syystä enemmänkin ultraäänikuvan näköisiä. Ei nyt ihan se lopputulos jota tavoittelin, mutta siitä huolimatta nämä taitavat olla lemppareitani kaikista kurssilla valmistuneista töistä. Ehkäpä se johtuu enemmänkin noista vedoksissa käyttämistäni väreistä.

Collagrafiatekniikassa taas painolaatalle lisätään liimaamalla kollaasin tapaan erilaisia materiaaleja. Nämä omat versioni ovat melko alkeellisia, mutta tekniikalla on mahdollista tehdä myös vaativampia kollaasivedoksia. Tässä seuraavassa tein laatan farkkukankaasta stanssaamillani lehdillä. Kuin kahdessa aiemmassakin kuvassa, ylärivin kuvat ovat ne ensimmäiset ja alarivin sitten tehty väriä lisäämättä. Tässä tarkoituksena oli tehdä sarja lehtien eri vaiheista eli kesäisen vihreät lehdet, syksyn ruskan värit ja maatuneet ruskeat lehdet. Näistä tykkään itse myös erityisen paljon.

Nämä viimeiset työtkin voisin lukea collagrafiatekniikalla tehdyiksi. Suomukuviointi laattoihin on tehty puuliimalla. Painettaessa väri ei tarttunut kovinkaan hyvin liimaan eikä metallilaattaan vaan kulkeutui näiden rajoille, jolloin rajoista tuli terävät ja selkeät.

Alla vielä kuva vedostuksessa käyttämistäni laatoista. Pohjana on siis käytetty lehtipainosta saatuja laattoja, joilla sanomalehtiä painetaan. Laatan puhtaalle puolelle on sitten laitettu haluttuja materiaaleja. Puun kuvaan on levitetty ainoastaan carborundumhiekkaa, pyörteessä on hiekan lisäksi käytetty gessoa. Lehtilaatan lehdet ovat siis farkkukankaasta ja suomukuviointi tehty puuliimalla.

Tämä oli varsin mielenkiintoinen tekniikka oppia, harmiksi vaan kurssi oli sen verran lyhyt ettei sen aikana juurikaan ollut aikaa suunnitella töitä. Nyt myöhemmin ideoita on sitten syntynyt kaikenlaisia. Jospa sitä pääsisi joskus testaamaan vielä uudelleen. Valmiit työt oli haastava kuvata, sillä ne olisi pitänyt prässätä kunnolla, jotta ne olisivat suoria. Toivottavasti kuitenkin kuvista näkyy pääpiirteittäin mitä on syntynyt. Nämä menevät nyt arkistoon, toivottavasti joskus tulevaisuudessa olisi mahdollisuus vaikkapa kehystää muutama työ seinälle asti.

punaista ja vihreää

2012-01-04T22:28:00.001+02:00

Uusi vuosi alkoi ihan tajuttomalla kortti-innostuksella. Vuoden ensimmäisenä päivänä syntyi kuusi korttia ihan parin tunnin sisällä. Syyllisenä voin pitää ainoastaan tuota DCWV:n pientä joulupaperilehtiötä, jonka unohdin pöydälle. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin vähän askarrella vielä.

Ensimmäiseen korttiin tuli hauska lahjoja kantava joulupukki. Paketteja on myös taustapaperissa. Tuo valkoinen valuva mönjä onkin oikeasti lumikynää, jolla saa tuollaisen kivan lumihanki-efektin korttiin. Sitä muuten tuli vähän käytettyä näissä korteissa... Nauha löytyi sävysävyyn. Valokuvassa yhdistelmä näyttää ehkä vähän tukkoiselta, mutta luonnossa on ihan kivan näköinen kun kaikessa on samoja värejä.

Toinen kortti on vähän hillitympi, tässä tarkoituksena oli rakentaa kortti tuon kauniin kuusen ympärille. Alesta nappasin tuollaisia hyvää joulua -tageja, niille on varmasti käyttöä tulevaisuudessa.

Tässäkin kortissa on vähän lumikynää ja samoja elementtejä kuin muissakin. Nuo lumihiutaleet ovat haaraniittejä. Niitä löytyi ihan omista varastoista, miten ovatkaan unohtuneet ja jääneet ihan kokonaan käyttämättä...

Tässä kortissa seikkailee ihan selvästi Petteri Punakuono.

Jotenkin nämä kuusi-tarrat ovat niin komeita, että niiden ympärille voi hyvinkin rakentaa ihan koko kortin. Tässäkin kuusi on kortin keskipisteenä ja vie kivasti huomion, vaikka myös taustapaperit ovat kauniita.

Viimeinen kortti on vähän tunnelmaltaan vähän erilainen, vaikka paperit ovatkin ihan samasta lehtiöstä aiempien korttien paperien kanssa. Tuo jouluinen enkelikuvio ehkä tuo oman tunnelmansa joka on ihan vastakkainen noiden humorististen ja värikkäiden hahmojen kanssa. Tästä kortista tuli ehkä vähän vanhahtavakin.

Tällaisia kortteja syntyisi varmasti vielä liuta, sen verran herkkuja nuo jouluiset paperit ovat. Nyt on vaan pohdittava, hoitaako vanhaa joulutunnelmaa pois vai keskittyykö jo johonkin uuteen. Vaikeita päätöksiä vissiin taas edessä.

top ten

2011-12-30T22:01:00.000+02:00

Vuosi alkaa vedellä viimeisiään ja ensimmäistä kertaa ajattelinkin esitellä teille omasta mielestäni tämän vuoden parhaimpia tuotoksiani. Ensin oli tarkoitus vaan kerätä pieni lista, mutta Anski kyseli facebookissa ihmisten aikeita esitellä blogeissaan kuluneen vuoden top kymppiä, niin siitähän se ajatus sitten lähti. Kuvia klikkaamalla pääset niihin alkuperäisiin postauksiin, jos joku on jäänyt lukematta.

10.

Kymppinä on muovipussin kaavoilla tehty kauppakassi. Ja ehdottomasti vielä tässä kuosissa, tuo Englanti-kuvioitu kangas oli kyllä jotain niin ihanan herkkua, että siitä olisi ehdottomasti pitänyt tehdä jotain muutakin. Harmitukseksi vielä tämä kassi ei jäänyt omaan käyttöön vaan meni ystävää piristämään. Tarkoitus olisi kuitenkin tehdä itsellekin versio kauppakassista, sellainen värikäs mäyräkoira-aiheinen kangas on jo vähän niinkuin valmiiksi katsottuna.

9.

Ysinä ovat nämä ihanan pirteän värikkäät ja söpöset kutsukortit, jotka tein kesällä ystävän valmistujaisia varten. Näitten viehätys perustuu kyllä ihan ehdottomasti tuohon kauniiseen taustapaperiin ja ihaniin väriyhdistelmiin. Pinkki ja turkoosi nyt vaan toimii ihan täydellisesti keskenään ainakin mun mielestä.

8.

Kahdeksantena on kehystyskurssilla syntynyt pupu-aiheinen vitriinitaulu. Uusi tekniikka tuli opittua ja vaikka nyt itse sanonkin niin lopputuloskin on aikalailla söpönen. Noilla doolde factoryn leimasimilla saa vaan niin hauskoja lopputuloksia ilman kovinkaan suuria lisämatskuja. Kyseiset leimasimet on muuten harmittavasti jääneet laatikkoon pölyttymään, pitääkin kaivaa ne pikapuoliin esille.

7.

Seitsemänneksi valkkasin tämän mustavalkoisen vauvakortin. Omasta mielestäni se on tunnelmaltaan erilainen aiempiin tekemiini verrattuna ja mustavalkoisuus tekee kortista paljon tyylikkäämmän. Lisäksi kortti on tosi simppeleistä aineksista tehty. Kun kuvaa katselen nyt niin nuo jalat näyttää kyllä ihan aikuisen jaloilta. Ihan oikeesti tuo kuva on kyllä otettu sellaisesta vauva-aiheisesta tarra-arkista, joten pakkohan niiden on olla lapsen jalat.

6.

Tähän väliin rankkasin lilan kukka-asetelman. Oikeasti oli tosi vaikea päättää mikä asetelmista pääsisi tälle listalle, niitä kun oli monia ihania. Tämä kuitenkin valikoitui suosikikseni, ehkä siksi kun näistä kukista sai tehtyä tuollaisen korkeamman asetelman. Ehkä listalle tämä pääsi osittain myös tuon uuden hankitun taidon vuoksi, sillä kukkakurssit olivat kyllä vuoden kohokohtia.

5.

Tämäkin kortti pääsi listalle suurelta osin noiden ihanan herkkujen paperiensa vuoksi. Ja varsinkin sen niiden muodostaman väriyhdistelmän takia. Voi että olen alkanut tykätä kaikista herkuista ja kirkkaista väreistä. Niiden käyttö on kyllä lisääntynyt huomattavasti, pari vuotta sitten kun halusin tehdä vain jotain hempeäsävyistä Tildaa. Niin ne ajat ja maut muuttuvat, jännä juttu.

4.

Neljänneksi nostin ikonikurssin pitkäaikaisen työn, vaikkei se ihan vielä olekaan aivan valmis. Tämä olisi ansainnut ehkä vähän vielä korkeammankin sijan listalla, mutta olkoon nyt tässä. Arvostus on korkealla juuri siksi, että tätä tehdessä' olen astunut oikein valtavan loikan pois omalta mukavuusalueeltani. Maalaaminen ei nimittäin ole minulle millään tavoin helppoa. Piirtäminenkin on jäänyt sitten lapsuusvuosien. Kumpaakin pitäisi treenata paljon enemmän ja useammin.

3.

Top kolmoseen on päässyt tämä ihanista liloiksi värjätyistä jadeista ja makeanvedenhelmistä tehty korusetti. Nuo jadet olivat kyllä niin ihanan värisiä ja muotoisia, että olisinpa tehnyt niistä mitä vaan niin lopputulos olisi ollut jotain todella herkkua. Nämäkin lähtivät sitten muita ilahduttamaan, nyt pitää tyytyä vaan katselemaan kuvia.

2.

Tokana ovat nämä söpöt minitaulut. Näistä tuli jotain niin söpöä ihan muutamalla elementillä. Taustapaperilla, perhosella ja timanteilla. Niin vaan se asettelu ja värit sekä valinnat vaikuttaa. Jollain muilla vaihtoehdoilla näistä olisi todennäköisesti tullut tunnelmaltaan aivan erilaiset.

1.

Ja ykkösenä, olisitteko arvanneet, ovat tietysti nämä pirtsakat hammasharjarannekorut. Simppeli idea, herkut värit ja hauska lopputulos. Näistä tykkään ja ovatpa kerrankin sellainen omatekemä koru, jota on tullut käytettyäkin useaan otteeseen.

Mitäs mieltä olette listauksesta? Tuliko valittua vääriä ja puuttuiko joku ihan ehdottomasti listalta? Mielestäni tästä on hyvä jatkaa tulevaan vuoteen. Uusia ideoita on taas ihan valtavasti, toivottavasti aikaakin niiden toteuttamiseen löytyisi. Onko teillä jo jotain suunnitelmia joita aiotte ehdottomasti tehdä käsityöpuolella ensivuonna?

Kaiken kaikkiaan haluan toivottaa jokaiselle Annan Aarteissa vierailevalle inspiroivaa uutta vuotta, ihania ja oivaltavia ideoita sekä isoja röykkiöitä uusia tarvikkeita. Niitähän tarvii aina, vai mitä.

jingle bell rock

2011-12-29T18:11:00.000+02:00

Syksyn messuilla Tampereella ja Lahdessa bongasin ihanan, minulle uuden verkkokaupan, Sysimetsä designin. Kotona etsiskelin kaupan myös netistä ja löysinpä heidän blogiinkin. Blogin puolella oli juuri menossa tarvikepakettihaaste, johon ilokseni pääsin mukaan. Ai että olikin kivaa taas tehdä haastematskuista juttuja. Paketti oli tosi runsas, enkä käyttänyt läheskään kaikkia materiaaleja. Osasyynä ihan ajan puutekin. Mutta valitsin matskuista jouluisimman väriset ja lähdin kokoamaan eräänlaista joulusarjaa. Tässä valmiit tuotokseni.

Vihreästä huovasta syntyi pienenpieni joulukukkaro. Vuorikankaaksi valikoitui tuo paketissa mukana ollut sydänkangas ja koristeeksi tähtinappi sekä ruudullista nauhaa. Materiaaleista ainoastaan ompelulanka ja vetoketju olivat omista varastoista.

Oli muuten ihan pakko tikata käsin nuo punaiset vetoketjun väriset tikit pussukkaan. Punainen, vihreä ja valkoinen ovat vaan niin hyvä väriyhdistelmä.

Puisista helmistä syntyi sitten jouluinen kaulakoru. Tämä on aika lapsellinen, mutta menisi hyvin varmasti juuri jollain pikkutytöllä. Noista jouluaiheisista charmeista mietin hetken myös korvakoruja, mutta kaulakoru sitten voitti kuitenkin. Tähän kaikki materiaalit tarvikepaketista.

Mukana tuli myös pieniä akryylitimantteja. Niistä tein hauskat korvakorut laittamalla timantit tuollaisten pienten kruunukorkkien pohjalle. Pinnalle on levitetty glossyä, joten timantit näyttävätkin nyt sitten ihan cocktail-kirsikoilta. Ei ihan se efekti jota tavoittelin.

Ja lopuksi vielä esittelen kynnet, jotka oli ihan pakko tehdä, kun paketissa oli mukana myös noita fimo-kuvioita. Muffinseilla mennään siis eteenpäin. En ole mikään kynsienkoristelun taituri, mutta vähän olen jo koukuttunut konadeihin. Pitäisiköhän niistä tehdä joskus joku postaus myös, tai siis lähinnä niiden lopputuloksista?

Tämmöisiä haastetuotoksia tällä kertaa, mikähän haaste olisi seuraavana? Muiden haasteeseen osallistuneiden tuotoksia voipi kurkkia Sysimetsän syysmarkkinoitten puolelta.

joulunpunaista

2011-12-28T20:59:00.001+02:00

Joulu tuli ja meni sitten tänäkin vuonna. Vielä viime viikon alussa minua ei jouluttanut niin yhtään. Liekö johtunut siitä, että ulkona näytti ihan lokakuulta kun lunta ei ollut yhtään. Vietin joulua vanhempieni luona ja sinne mennessä nappasin Prismasta matkaan pari kukkakimppua, joista tarkoitus oli kasata jouluinen asetelma.

Asetelmaan on käytetty siis kaksi valmiskimppua, toinen sellainen neilikkanippu ja toinen vähän jouluisempi valmiskimppu, jossa oli myös vähän neilikkaa, sitten valkoista kukkaa ja jonkinlainen iso kukka, näytti ihan joltain kaalilta. Kimpusta löytyi myös sopivasti vihreää, jotta asetelmaan sai vähän täytettä eikä oasis pilkottanut kukkien välistä. Alla olevassa kuvassa näkyy vielä paremmin tuo asetelman keskellä oleva koristekaali.

Kyllä muuten huomaa taas treenin puutten, pitkään aikaan kun ei ole tullut kukkia aseteltua. Asetelmasta tuli ihan toispuoleinen ja tuntui etteivät kukat riitä millään. Tämähän tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että minun on haettava pikapuoliin kukkia myös kotiin, jotta pääsee vähän treenailemaan.

Ai niin, tulihan se joulutunnelmakin lopulta, varmaan aattona sataneen lumen mukana.

punaisia palloja

2011-12-21T10:36:00.000+02:00

Kyllä vaan tänä vuonnakin lähti muutama joulukortti matkaan. Kaiken kiireen keskellä ennätin nämä tehdä, onneksi idea oli valmiina jo aiemmin. Tämä korttimalli on nimittäin aika selkeästi kopsailtu Sinellin viime vai toissatalven kuvastosta. Leimat ja suuren osan materiaaleistakin hankin jo vuosi sitten, mutta toteutus taas yllättäen vähän venähti. Sopivaa nauhaa löysin onneksi paikallisesta nappikaupasta, niin korteista tuli ihan täydelliset. Ensivuoden kortit on muuten jo työn alla, joten niiden kanssa olen kerrankin todella ajoissa.

enchanted christmas

2011-12-09T23:11:00.000+02:00

Itsenäisyyspäivä meni minun osaltani hilpeissä tunnelmissa. Vuorossa oli nimittäin todelliset joulukorttitalkoot. Askartelimme kortteja näistä Papermanian enchanted chrsitmas -sarjan papereista ja tarvikkeista, ja pakko sanoa että lopputuloksesta tuli varsin näyttäviä. Pidän sarjasta todella paljon, ehkäpä siksi että se on uudenlainen ja tunnelmaltaan aika fantasiamainenkin.

Suurinta osaa upeista korteista en tietenkään tajunnut valokuvata, mutta ylijääneistä materiaaleista tein itsellenikin muutaman kortin kotiinviemisiksi. Tässä siis minulle jääneet kortit.

Tämä ylläoleva keiju on ehkä kaunein kaikista sarjan kuvista. Ihanan kepeä, eikä tähän korttiin paljon muuta tarvitsekaan, ettei vaan vie huomiota keijukaiselta. Myös alla oleva joulupukkikortti koostuu vallan yhdestä kuvasta. Vähän toisaalta tuntuu hassulta laittaa näin suomalaisena kortteihin englanninkieliset toivotukset, mutta tuleehan niitä kortteja joskus läheteltyä vaikka ulkomaillekin asti.

Tässä toisenlainen keijukainen, joka levittelee käsistään keijupölyä toivottamaan hyvää joulua.

Ja viimeisimmässä kortissa on kauniin tunnelmallinen joulukuusi. Kaikki nämä kuvat ovat niin ihanan yksityiskohtaisia, että olen joutunut jo useampaan kertaan kaivamaan kortit esille ja vaan ihastelemaan niitä vähän aikaa.

Joulukorttitalkoot olivat kyllä varsin hyvä idea, ja yllättävän tuotteliaskin. Saimme päivän aikana tehtyä sen parisenkymmentä korttia, jotka olivat tavoitteenakin. Tästähän voisi melkein tulla perinne. Ja kukahan tulisi tekemään ne minun joulukorttini valmiiksi asti.

jousimies ja leijona

2011-12-03T08:03:00.000+02:00

Jälleen kerran on lähtenyt yksi äitikoru maailmalle. Tällä kertaa kyseinen koru matkasi kahden pienen pojan äidille Sloveniaan asti. Koru on kooltaan aiempia aika reippaasti isompi. Tässä on käytetty renkaana tuollaista hopeakurssilla takomaani hopearengasta, se tuo jo korulle reippaasti lisää kokoa. Kivinä on leijonan ja jousimiehen horoskooppikivet tiikerinsilmä sekä ametisti. Varsinkin tuo tiikerinsilmä on todella massiivinen, kokoa sillä on päälle 2cm. Näistä riipuksista tulee kyllä aina varsin erilaisia, vaikka idea on ollut pohjimmiltaan kaikissa sama. Se näiden tekemisessä onkin juuri kaikista kivointa, saada lopputuloksesta saajansa näköinen.

pikkuvarpaat

2011-11-30T10:14:00.000+02:00

Tässä vähän erilainen vauvakortti vaihteeksi. Mustan ja harmaan sävyilläkin voi saada ihan kivaa aikaiseksi, ei aina tarvita vaaleansinistä tai vaaleanpunaista. Tämä menee hyvin kummallekin sukupuolelle, ja ainakin mielestäni lopputulos on aikas tyylikäs. Noita vauva-aiheisia tarroja on joskus tullut hamstrattua ja nythän ainakin yhdelle löytyi käyttöä.

syksyn sävyjä

2011-11-26T17:14:00.000+02:00

Tämän syksyn ikonikursseilut on nyt kursseiltu. Vaikka erinäisten kiireiden vuoksi en ehtinytkään käydä tunneilla niin ahkerasti kuin aiemmin, on jotain valmistakin syntynyt. Muistatteko kun esittelin tätä kyseistä ikonia puolivalmiina tuossa viime keväällä? No nyt ollaan jo voiton puolella, sillä tämä ikoni alkaisi olla öljyämistä vaille valmis. Öljyäminen jää sitten ensi keväälle. On sitten vielä vähän aikaa antaa työn muhia, josko siihen vielä joitain korjauksia tekisi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että valmista olisi. Olen työhön aika tyytyväinen, sillä kyseessä on tosiaan ensimmäinen tekemäni ikoni. Toivottavasti tulevissa töissä näkyisi sitten vähän kehitystäkin.

Kyseinen ikoni on ylienkeli Gabrielin ikoni. Gabrielia pidetään sanansaattajana, hän muun muassa ilmoitti raskaudesta neitsyt Marialle. Lisäksi Gabrielille on perimätiedossa annettu myös muita tehtäviä, kuten ylösnousemuksen ja armon enkelin tehtävät. Hänet on mainittu myös toisinaan taiteilijoiden suojelijana sekä totuuden etsijöiden ohjaajana. Tarkemmin Gabrielista voi lukea ortodoksi.netin sivuilta, jossa aiheesta on kerrottu mielestäni erittäin kattavasti.

time is ticking

2011-11-23T09:11:00.000+02:00

Vaikka viime viikko olikin kiireinen, syntyi sen aikana kuitenkin kaksi (helppoa) paria uusia korviksia. Ensimmäisenä kellon viisareista väkerretyt hauskat ja isot korvakorut. Nämä ovat siis oikeasti todella isot. Yleensä kuvaan korvakorut mukia vasten, mutta nämä jäivät liian pitkiksi. Tai muki liian pieneksi näille. Nämä korvakorut olivat mukana lauantaina messujen hulinassa, ja saivat jopa kehujakin kun olin keräilemässä ostoskasaa eräällä koruosastolla. Kiitoksia vaan kyseiselle rouvalle.

Toinen pari on sitten nappikorvikset vetoketjunvetimistä. Näihin vaan liimalla tapit ja huisin kivat arkikorvikset on valmiina. Nämäkin korvakorut pääsivät messuille mukaan, olivat nimittäin "työkorviksina" sunnuntaina.

kädentaitoilua

2011-11-21T15:34:00.002+02:00

Huhhuh, nyt on vihdoin messuviikonlopusta selvitty ja kotona jälleen. Väsymys on hirmuinen, mutta tosi iloisella mielellä messujen jäljiltä täällä ollaan. Lauantain pyörimme messuilla Lennun kanssa. Messubudjetti riitti ja hankintoja tuli tehtyä. Tässä juuri näitä kuvia lataillessani huomasin, että muutamat ostokset ovat vielä laukun pohjalla ja puuttuvat siis kuvista.

Suurin hankintani oli tuo nuuttauslauta, eli scor-pal. Ajattelin, että sen avulla saa vieläkin helpommin tehtyä noita vähän eri mallisia kortteja. Sitten vähän leimoja, ainoastaan tarpeellisia tottakai. Vauva-onnittelukortteja kun minulta pyydetään aika paljon, niin nuo passaavat sitten niihin. Ja kyllä, tarkkasilmäisimmät huomaavat, että hankin myös yhden magnolian leimasimen. Maailmankirjat eivät ole vielä sekaisin, sillä tuo leimasin ei kuitenkaan sisällä sellaista magnolia-hahmoa, eli älkää hätääntykö. Ja kun kerran succablokki oli messuilla, niin olihan tuo puikkomitta hankittava. Sitten vähän koristeita, nappeja, nauhoja ja kirjaimia ja nuo söpöt minikokoiset pullonkorkit joista tulee ainakin korviksia jossain vaiheessa.

Korumessujen puolelta nappasin mukaan muutaman vasaran, uuden lehtisahan vanhan hajonneen tilalle, skaavarin ja sormusmittarinkulat sekä mittapuikon. Kaikki siis tarpeellisia hankintoja, tällä kertaa olin liikenteessä kohtalaisen maltillisella linjalla. Sitten ostosten joukossa oli myös pientä kivaa, jota ajattelin jossain vaiheessa arpoa kunhan saan vähän järkkäiltyä noita arvontapalkintoja. Että tämmöinen teaser tähän väliin.

Lauantaina olin iltapäivästä haastateltavana messujen face to face -blogikahvilan puolella. Tämä oli kyllä mukava kokemus, vaikka etukäteen jännitinkin ihan hirveästi. Ennen haastattelua moikkaamaan tulivat piipadoon Piia ja Paula. Olipa hauska nähdä naamat bloginimien takana. Itse taas vähän hämmennyin, mutta eiköhän tuohon moikkailuun totu pikkuhiljaa. Itse taas kävin tervehtimässä ihanaa ja iloista Maijua sekä messuilla todella kauniita korujaan myymässä ollutta annielinaa. Ja montaa muutakin ihmistä näin, ja varmasti tekin näitte minua, ainakin sunnuntaina kun olin sitten tiskin toisella puolen Sinellin osastolla A-hallissa. Nyt on siis messuilta selvitty ja innolla jäädään odottelemaan sitten jo ensivuotta.

Ainiin, kertokaahan omista messukokemuksistanne, olivatko onnistuneet messut ja tarttuiko mukaan kaikkea tarpeellista?

pipot vinossa

2011-11-17T19:32:00.001+02:00

Tässä toinen samaisesta joulupaperista tehty lumiukkokortti. Jännä miten paljon muuttaakin taas ulkoasua kun taustapaperi on tällä kertaa tuollainen vaalea. Aika samalla reseptillä mennään tuon edellisenkin kortin kanssa, vain huopalumihiutale ja vähän tuota ruskeaa narua. Oliko se juuttinarua vai mitä nimeltään?

kravatti suorassa

2011-11-13T21:29:00.000+02:00

Tämän vuoden isänpäiväkortti oli tällainen simppeli, mutta hauska idea. Löysin jokin aika sitten taitteluohjeen kravattikorttiin ja mietin että se sopii hyvin juuri isänpäiväkortiksi. Ei tarvita kuin pari samansävyistä paperia. Mietin etten viitsi tähän enää lisätä mitään tekstiä, vaan tarvittavat onnittelut lukevat sitten kortin sisäpuolella.

messuilemaan

2011-11-12T13:30:00.001+02:00

Aikalailla viikonpäästä minua jänskättää ja ihan valtavasti. Ensiviikonloppuna on nimittäin Tampereella Suomen Kädentaidot -messut ja olen lupautunut mukaan face to face -blogikahvilan puolelle. Tästä näette kahvilan aikataulut tarkemmin, itse olen paikalla lauantaina 19.11. kello 13.30. Sunnuntaina sitten minut saattaa bongata näillä näkymin hommissa Sinellin osastolla. Kuinka moni on tulossa messuille ja onko teillä minkälaisia odotuksia tämän vuoden messuilta? Olisi hauska törmätä, napatkaa hihasta vaan, miut tunnistaa kun olen se blondi ja tosi hauska. Noihan kumoaakin sitten toisensa hyvin.

helistin

2011-11-11T19:42:00.000+02:00

Tein pyynnöstä tällaisen suloisen vaaleansinisen vauvakortin pienelle poikavauvalle. Kortin suunnittelu lähti tuosta tildan vauvatarrasta, jolla oli vaaleansiniruudulliset vaipat. Sattumalta minulla oli tuota vaaleansiniruudullista taustapaperia ja sen jälkeen kokonaisuus tarvitsikaan enää samansävyisiä nappeja sekä koristeita. Tykkään ihan valtavasti noista tildan vauvatarroista, ne on jotenkin niin hämmentyneen näköisiä. Samaa sarjaa ovat myös nuo oikean reunan vauvatarviketarratkin.

kirsikankukkia

2011-11-11T08:31:00.000+02:00

Pitkästä aikaa tein jotain oikeasti hyödyllistä. Ompelin nimittäin työavaimille uuden avainnauhan. Minulla oli tallessa erään liikuntakeskuksen kaulanauha joka ei logoineen sopinut mielestäni kovinkaan hyvin työavaimille. Siksi päätinkin purkaa sen ja ommella mekanismien ympärille uuden ja söpön kaulanauhan. Nauhalaatikossani oli juuri sopiva määrä tuollaista hauskaa nauhaa, jossa on japanilaisia tyttöjä ja kirsikankukkia. Ajattelin että harmaan taustavärin ansiosta nauha sopii sitten melkein kaikenväristen vaatteiden kanssa. Varsinkin kun tuntuu että enimmäkseen kuljetan avaimia kuitenkin ihan taskussa. Tämä oli helppo ja hauska tehdä ja ajattelinkin että tekisin mielelläni näitä muutaman lisää. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin, etten tiedä mistä noita osia voisi hankkia. Noita klipsejä vielä jostain saa, mutta mistähän löytyisi noita niskan taakse tulevia osia?

tulitikkumökki

2011-11-10T23:31:00.000+02:00

Samoilla Papermanian papereilla kuin nämä ja nämä päällystin myös tämän hauskan pienen mökin mallisen tulitikkurasian. En ole aiemmin nähnytkään tällaisia joten huokailin ihastuksesta kun rasian näin. Näitä voisi olla kiva viedä vaikkapa pieneksi joulutuliaiseksi tuikkupaketin kanssa.

En ajatellut ensin kovinkaan isosti täällä blogini puolella asiasta puhua, mutta jossain vaiheessa kuitenkin varmasti saattaa tulla ihmettelyjä miksi Sinellin DT-homma loppui osaltani melko lyhyeen. Nokkelimmat ovat syyn tähän jo löytäneet Sinellin blogista, sinne ohjaan siis loputkin. Ja terkkuja parille lukijalle, jotka ovat minut tunnistaneet ja tulleet moikkaamaan sekä juttelemaan. Pasmat meni minulta sekaisin, mutta olipa jännä nähdä.

perhonen tai kaksi

2011-11-10T23:21:00.004+02:00

Joku aika sitten pohdiskelin facebookin puolella kannattaisiko hankkia blogille, tai siis itselle käyntikortteja. Moni bloggaaja on hankkinut kortteja Moosta ja tämä kiinnosti itseäkin. Vähän pohdiskelujen jälkeen Verkkotaikureiden Juuso otti yhteyttä ja tarjosi mahdollisuutta saada erä käyntikortteja heidän kauttaan. Heidän kauttaan saa yritykselle erinäisiä verkko- ja visuaaliseen markkinointiin kuuluvia palveluita, kuten vaikkapa juuri käyntikorttien suunnittelua. Itsellä oli aika selvät sävelet millaisen visuaalisen ilmeen kortteihin halusin, joten korttien ilmeeseen tehtiin vaan pientä viilausta. Harmittavasti sitten valmistusvaiheessa painossa oli kuulemma käynyt joku kömmähdys ja kortteihin tuli kääntöpuolelle väärä versio. Siksi kuvassakin vaan nuo korttien oikeat puolet. Korttien lisäksi tarkoitukseni oli tilata moosta vielä tarroja noista omista käsitöistä. Siksi kyselisin vielä tätäkin kautta käyttökokemuksia kyseisestä verkkosivusta ja varsinkin noista tarroista. Söpöiltä vaikuttivat ainakin, mites on luonnossa?

lumisade

2011-11-05T15:53:00.000+02:00

Käytin tuota viimevuoden joulukortteihin laittamaani runoa ihan yksistään kortin keskipisteenä ja toimihan se näinkin. Tällä tavalla kauniskuvioinen taustapaperi pääsee myös täysin oikeuksiinsa. Tuo pitsi ei kuvasta juurikaan erotu, mutta luonnossa se on erittäin kaunis.

kolme kaverusta

2011-10-29T16:46:00.000+03:00

Joulupaperin palasesta syntyi hauska joulukortti. Veikeät lumiukot siis sitä lahjapaperia, taustalla skräppipaperi. Molempien paperien reunoja tummentelin vähän musteella. Noita huopaisia lumihiutaleita minulla on varattu tämän joulun joulukortteihin, jotka itse lähetän. Sen verran siis teaseria, ne kortit ovat vasta suunnitteluasteella ja esittelenkin ne vasta kun tiedän niiden olevan vastaanottajillaan.

pikkupaketteja

2011-10-27T22:08:00.000+03:00

Näpertelin vielä lisää jouluisia juttuja Sinellin DT-paketin pirteän värisistä papereista. Tällä kertaa vuorossa olivat pienien joululahjojen paketoimiseen soveltuvat rasiat.

Rasioiden valmistamiseen tarvitset wc-paperirullan, paperia, kaksipuoleista liimakalvoa tai teippiä sekä koristeita oman maun mukaan. Paperista leikataan pari milliä wc-paperirullaa leveämpi suikale, joka on pituudeltaan vähän reippaampi kuin rullan ympärysmitta. Käyttämäni paperit olivat 15x15cm papereita, joista leikkasin suikaleen pois, mutta jätin pituudeksi sen 15cm. Se tuntui aika sopivalta pituudelta. Lisäksi samansuuruinen pala kaksipuoleista liimakalvoa. Wc-paperirullaa kannattaa jo tässä vaiheessa puristaa vähän muotoonsa. Päädyistä lintataan reunat sisäänpäin. Näitä taitoksia voi muotoilla sormin kauniin muotoiseksi ja loppuviimeistelyn voi tehdä vielä myöhemmin. Lisäksi reunoihin kannattaa painella hieman terävää kulmaa, niin rulla säilyttää paremmin muotonsa.

Seuraavaksi paperi liimataan liimakalvolle jonka jälkeen se liimataan kiinni paperirullaan. Kannataa aloittaa paperin liimaaminen tuosta rullan keskeltä, jolloin saumakohta jää nätisti rasian pohjaan piiloon. Lisäksi paperi ei rupea repsottamaan niin helposti, vaikka teippaus tulisikin tehtyä vähän huonosti, kuin jos sauma olisi terävässä reunassa.

Kun paperi on teipattu kiinni rullaan voi pakettia vielä muotoilla vähän lisää. Läpät voi painella paremmin kiinni ja niiden väliin reunoista syntyvät kulmat kannattaa muotoilla sormin siistimmiksi ja terävämmiksi. Alla olevasta kuvasta näkee vielä hyvin, miksi paperin kannattaa olla sen pari milliä wc-paperirullaa leveämpi. Kun läpät taittaa, niin paperi liukuu hieman rullan päältä pois ja rullan reunat jäävät näkyviin. Se pari milliä antaa tässä hyvän pelivaran ja läppien reunasta ei paista niin paljoa rullan ruskeaa pahvia.

Lopuksi vielä rasiat voi koristella haluamallaan tavalla. Näihin paketteihin käytin Papermanian cranberry & apple -sarjan papereita, kukkia, nappeja sekä rusetteja. Materiaalit löytyvät Sinellistä. Omista varastoista koristeeksi tuli vielä vähän pitsiä ja nauhoja.

cranberry & apple

2011-10-25T21:57:00.003+03:00

Lokakuun Sinellin DT-paketista paljastui Papermanian cranberry&apple -sarjan papereita, kukkia, nappeja sekä rusetteja. Aivan ensimmäiseksi syöksyin niiden kanssa ison pahvikirjaimen kimppuun.

Päällystin kirjaimen vihreillä papereilla. Paperit sai kätevästi paikoilleen kaksipuoleisen liimakalvon avulla. Tuo liimakalvo on ainakin minulle uusi tuttavuus, toimii samalla tavoin kuin kaksipuoleinen teippi, mutta kalvon voi siis laittaa koko paperin alle. Koska paperiarkit olivat 15x15cm ja kirjain taas noin 20cm korkea, niin paperin katkokohdan peitin satiininauhalla. Tähän kohtaan olikin sitten hyvä kasata tuollainen röykkiö kukista, napeista, rusetista ja sideharsosta.

Pahvikirjain ja sen koristeluun käytetyt tarvikkeet ovat kaikki Sinellistä. Ainoastaan sideharso, haaraniitit ja vihreä satiininauha löytyivät omista nurkista.

Paketissa oli mukana myös Fiskarsin leimasinpyörä joulupakettileimasimella. Tiesin, että Haltiakummi omistaa kyseisen leimasimen, joten tiedustelin käyttökokemuksia. Sain kuulla, että leimasinpyörän käyttö on erityisen helppoa ja vaivatonta. No innoissani rupesin tietysti askartelemaan ja nopeasti menikin sormi suuhun, kun rupesin leimasinpyörää kasaamaan. Käyttöohjeitahan ei tietenkään lueta, mutta vihdoin ja viimein sain leimasimen käyttökuntoon kun löysin youtubesta tämän hyvän videokäyttöohjeen. Tähän korttiin rullailin sitten koko taustapaperin täyteen noita joulupaketteja. Hyvää joulua -tekstin alle pistin vähän sideharsoa, jonka värjäsin leimasinpyörässä olleella punaisella musteella. Lisäksi vähän kukkia ja nappeja.

Myös kortin sisäpuolelle laitoin parit paketit. Tässä kuvia ladatessani tajusin, että olisihan myös kortin kääntöpuolen voinut leimata täyteen paketteja, mutta nyt tähän korttiin taustasta tulikin simppeli ja vähän ehkä tylsähkö.

Tässäkin kortissa käytetyt paperit sideharsoa ja haaraniittejä lukuunottamatta Sinellistä. Tai itseasiassa taitaa olla, että nuo haaraniititkin on joskus pitkä aika sitten hankittu sieltä.

Toinen kortti onkin sitten ehkä epileptikon painajainen. Paperin ja kukkien värit, tumman vihreä ja valkoinen muodostavat aika rankan kontrastin ja paperi tuntuu jopa vilisevän vähän silmissä. Tietysti piti tätä efektiä korostaa vielä lisäämällä vihreitä ja valkoisia kukkia sekä nappeja ja tuo rankan punainen teksti.

Sisäpuolella käytin paperia, jossa kuviot ovat samat mutta värit toisinpäin.

Myös kääntöpuolella jatkuu sama teema. Napit sentään käänsin yksivärinen puoli ylöspäin enkä niin että niissä olisi ollut vielä pilkut päällä lisäämässä sekavuutta. Tämän kortin kaikki materiaalit löytyvät myös Sinellistä.

Viimeinen kortti on vähän hillitympi versio tuolla Fiskarsin leimasinpyörällä. Tällä kertaa pistin tuota kuviota vain yhtenä boordina ja kuvion pilkkujen kohdalle pistin napit.

Kääntöpuolella on ihanaa pilkkupaperia.

Viimeiseksi koristelin vielä paperikassin. Tässäkin sama leimasinkuvio saneli aika pitkälle myös kassin värityksen, enkä laittanutkaan siihen muuta kuin punaiset rusetit ja hyvää joulua -tagin.

Tällaisilla korteilla ja tuotoksilla tällä kertaa. Kyselkää, jos on epäselvyyttä esimerkiksi noista materiaaleista. Muun DT-porukan tuotoksia voi kurkkia vaikkapa Sinellin blogin puolelta.

Ps. Oletteko jo kuulleet, että saamme ensikuussa tänne Lahteen myös oman Sinellin Kauppakeskus Karismaan?

japanilaista sidontaa

2011-10-22T15:32:00.001+03:00

Viime viikkoina on tullut taas vähän kursseiltua. Kävin kansalaisopistolla opettelemassa japanilaisen kirjansidonnan tekniikoita. Minua houkuttaisi oppia se oikea kirjansidontataito, mutta kun sellaisia kursseja ei tunnu missään olevan niin kävin sen sijaan testaamassa japanilaista versiota. Kurssilla syntyneet tuotokset taitavat olla kuitenkin enemmänkin vihkoja kuin kirjoja.

Ensimmäisenä aloitimme harjoittelemalla erilaisia sidontatapoja ihan kopiopapereista tehtyihin vihkosiin. Tapoja on useampia ja perussidonnat opittua voi muunnoksia kehitellä itsekin. Tässä kuitenkin neljä tapaa ja oikeanpuoleisin vielä yksi muunnos. Vasemmanpuoleisin on neljän sidontapisteen perussidonta, siitä seuraavana neljän sidontapisteen sidonta keisarinkulmilla eli vahvistetuilla kulmilla. Kolmas sidonta on hampunlehtisidonta keisarinkulmalla. Neljäntenä kolmen pisteen kilpikonna-sidonta ja oikeanpuoleisin on siis muunnos hampunlehtisidonnasta.

Itse tykkään eniten ulkonäöllisesti ihan tuosta neljän pisteen perussidonnasta. Siksi sitä tulikin käytettyä näissä kirjaharjoituksissa. Yllä kaksi A6-kokoista vihkoa. Molempiin on käytetty kansiin varastoista löytyneitä skräppipapereita, pohjana on puupahvi.

Tässä vähän isompi "nuottivihko" ja pieni vihertävä vihkonen. Tuon vihreän vihkon kansipaperin olen painanut grafiikkakurssilla. Siitä kertoilen kuitenkin joskus myöhemmin lisää, sillä kurssi on vielä kesken. Näissä molemmissa vihoissa on käytetty tuota neljän pisteen perussidontaa.

Vasemmanpuoleinen kukkakirja on Maze-kirja eli pieni taiteltu kirjanen. Se ei ole japanilaisen kirjansidonnan tekniikoita, mutta taittelin sen eräänlaisena välityönä. Oikeanpuoleinen sinertävä kirja on sidottu yamato-sidonnalla, joka siis tarkoittaa lähinnä sitä, että vihkonen on sidottu tuollaisilla nauhoilla kokoon. Tämä oli hauska tekniikka ja lopputuloskin kivan näköinen, ainoastaan nauhan mentävien reikien teko siististi oli hieman haastavaa.

Tässä vielä yksi sidottu vihko, A5-kokoinen pallovihko. Piti ihan tehdä kun tuo pallopaperi oli niin herkullisen väristä.

Tämä kirja on haitarikirja ilman selkäosaa. Kirjasessa on siis kaksi kantta joiden välissä sivut ovat haitarin muodossa. Alla olevasta kuvasta näette paremmin noiden sivujen asettumisen kirjan väliin.

Viimeisenä kurssilla teimme kovakantisen albumin tai kirjan. Itse tein tällaisen reseptikirjaksi soveltuvan kirjasen. Sisällä oleva vihko on ensin sidottu tavallisella neljän pisteen sidonnalla yhteen. Tämän jälkeen päälle on sidottu pahvinen päällystetty kansiosio. Nämä ovat yhdistetty kolmen reijän sidonnan avulla.

Kurssi oli todella hauska ja mukaan tarttui paljon uutta oppia. Nyt vaan pitää muistaa treenata tuota sidontapuolta tai siis lähinnä pitää taitoja yllä. Olisi kiva tehdä lisää ainakin noita albumeita ja ehkä muutama pikkuvihkonenkin.

punatulkku

2011-10-14T17:07:00.000+03:00

Pikkuhiljaa alkaa jo mielessä olla joulun tulo sekä jouluiset ajatukset. Siksi aloitan jo esittelemään vähän joulukortteja, joita on kuluvan vuoden aikana syntynyt. Hassua miten näitä tulee tehtyä, vaikka itse aion taas tehdä liukuhihnalla ne kortit, joita ystäville ja sukulaisille lähetän. Tämän kortin melkein koko pinta-alan teittää tuo 3D-kuva, vaikka sitä kolmedeeosuutta kuvasta onkin vain tuo postilaatikko. Lisänä vain jouluisen sävyistä paperia ja pellavan väristä pitsiä.

tuunailupuuhissa

2011-10-13T16:08:00.000+03:00

Taas yksi ikuisuusprojekti selätetty. Minulla on nimittäin ollut tarkoituksena jo useamman vuoden maalata tuo ikean kenkäteline limen vihreällä maalilla. Jotenkin on tuntunut turhalta ostaa isoa maalipurkkia pientä maalausurakkaa varten, joten suunnitelmat jäivät toteuttamatta. Kunnes löysin biltemasta tuollaisen minimini-maalipurkin juuri sopivan väristä limenvihreää. Vihdoin pääsin aloittamaan tämän maalausurakan.

Niin, tähän väliin kuuluisikin sitten kuvasarja siitä kuinka puoliksi maalattu kenkäteline lojuu kuukauden päivät ensin sohvan edessä, sitten eteisessä, seuraavaksi vaatehuoneen ovea vasten ja lopuksi hellan edessä. Eli niinhän siinä sitten kävi, että kenkätelineessä olikin hieman arvioitua enemmän maalattavaa pinta-alaa, ettei yksi purkki ihan riittänytkään. Se olikin mukava yllätys, varsinkin kun lähimpään Biltemaan ei ihan pyörällä päässyt.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Onneksi veljelle tuli asiaa maalikaupoille päin ja sain kuin sainkin lisää väriä ja kenkäteline on takaisin omalla paikallaan pirteämmän värisenä.

nappikauppaa

2011-10-11T16:05:00.002+03:00

Vietin viimeviikonloppuna aikaa taas kerran hopeakorukurssilla. Olen nyt ajatellut pikkuhiljaa tosiaan herätellä esiin kivenistutustaitoja ja tällä kertaa vuorossa oli neliskulmaisen kiven istutus. Sormushan tästäkin syntyi sitten ja varsin kelpo harjoitus muutenkin. Laitteet ja työvälineet kurssilla olivat mitä olivat, eli eivät juurikaan verrattavissa avoimen ammattikorkeakoulun kurssiin, mutta koska kyseisen kurssin opettaja on kuitenkin mielestäni mukava ja ammattitaitoinen niin tykkään tuollakin käydä vähän näpertelemässä. Tästä johtuen työn jälkikään ei ole ihan niin loppuunhiottua, mutta muutoin olen sormukseen varsin tyytyväinen. Vielä kun oppisi noita isompia (tai edes pienempiä) sormuksia käyttämään, kun tuntuu että näitä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa syntymään. Sormuksessa käytetyn kiven nimestä en osaa sanoa, kyseinen kivi on kuitenkin ystäväni hioma, mutta eipä tullut kysyttyä nimeä. Ja metalli korussa on tietysti hopea.

Toisena työnä tein nappi-aiheiset nappikorvakorut. Idea korvakoruissa oli mielestäni aika kiva (toki nähty jo aiemminkin jossain netin syövereissä) mutta toteutus menikin sitten puihin, kun en osannut porata noita reikiä neliön muotoon. Ovat enemmänkin vinoneliö-muodostelmassa ja niinhän ei kuuluisi olla jos nappia tavoitellaan. Muitakin virheitä on, seuraava pari on varmasti paremman näköinen, sillä harjoitushan tekee mestarin. Taitavat nämä mennä suoraan sulatuskippoon, ellei joku kaveri nappaa kotiinsa.

helmiäistä

2011-10-08T20:01:00.000+03:00

Nuo valtavan kauniit Balin hopeiset korunosat olivat lojuneet laatikossani ihan luvattoman kauan. Vihdoin sain tehtyä ne korvakoruiksi asti. Lisänä vain jotain pientä, eli tällä kertaa Swarovskin ruskeita Crystal Pearl -helmiä. Vaikka kyseessä eivät olekaan makeanvedenhelmet, niin ulkonäöltä menevät sellaisista ihan kuin väärä raha.

metsien mies

2011-10-08T07:26:00.000+03:00

Hauska majavaherra seikkailee taas. Koska tuo taustapaperi sopi mun mielestä tuohon leimasinkuvaan jo aiemminkin, niin tekaisin samoilla raaka-aineilla tämänkin kortin. Nappien värit tulivat tuosta taustapaperin värityksestä, kyllä siellä oli joukossa myös jotain viininpunaista. Ja miksi mun on aina ihan pakko laittaa noille doodle-hahmoille nuo mulkosilmät, ne vaan jotenkin huutaa sitä.

omppomppoo

2011-10-07T15:42:00.000+03:00

Jossain netissä surffatessani törmäsin tällaiseen hauskaan kynttilä-ideaan. Ajattelin kokeilla sitä itse ja jakaa myös teillekin, sillä kynttilät olisi hauska laittaa esille näin vaikkapa jouluksi tai halloweenin juhliin. Omenoihin kaiversin siis pienen syvennyksen johon laitoin tuikut. Kovin pitkäikäisiä tällaiset eivät ole, muutaman kynttilän poltettua omenat olivat sisältä jo vähän uuniomenamaisia, mutta juuri johonkin juhliin nämä olisivat varmasti varsin hauskoja.

70's

2011-10-06T10:33:00.000+03:00

Tässä kortissa käytetty taustapaperi vaan on niin retro-henkistä, että se tuo tunnelmansa koko korttiin. Samassa paperilehtiössä oli vielä tuollaisia isoja kukkia, jotka asettelin kortin yläkulmaan. Vastakkaiseen kulmaan tuli vielä pitsin päälle pieni rykelmä napeista ja timanttihaaraniitistä.

london

2011-10-04T15:17:00.001+03:00

Sain jälleen pyynnön ommella tällainen kankainen muovipussikassi. Ja mielellänihän minä ryhdyin hommiin. Kankaan sain valmiina, joten se osuus helpottui. Ja mikäs tästä herkusta kankaasta oli ommellessa. Huomatkaa muuten miten kivasti tuo englantilainen sotilas sattui juuri hyvin toiseen kantokahvaan.

Kaavoinahan tähän kassiin on käytetty marketin muovipussia. Mallista tulee paljon isompi kuin sellaisesta littanasta kangaskassista, joten tämä on hyvä kassi kauppareissulle. Yllä olevassa kuvassa vielä vähän mittakaavaa, kassi on siis aivan kuin kaupan muovipussi.

Mietin jo edellisen kassin kohdalla, voisiko reunan tehdä jotenkin siistimmin. Tähän kassiin päädyin tekemään lyhyen vuorin kääntöpuolelle jonka ansiosta reunan ompelu oli paljon helpompaa. Myös lopputuloksesta tuli huomattavasti kauniimpi.

pyöräilyä

2011-09-30T20:18:00.000+03:00

Tässä yksi miehelle suunnattu onnittelukortti. Yritin tehdä kortista samanaikaisesti vauhdikkaan ja urheilullisen sekä hieman vintagehenkisen. Mielestäni onnistuin ihan kohtalaisesti. Taustan kartta on tulostettu netistä ja nuo pienet hopeiset ovat neppareiden vastakappaleita. Tekstin kirjoitin dymolla ja lisänä vähän mustaa narua.

tunnustusten päivä

2011-09-27T23:04:00.000+03:00

Voi että tämä päivä on ollut kehujen ja tunnustusten päivä. Sain päivän aikana kolme tunnustusta, siis miettikää, kolme. Kyllä tuli hyvä mieli ja sellainen tunne että oikeasti tekee jotain oikein tätä blogia kirjoittaessa kun siitä kerran tykkäävät muutkin kuin vain itse.

Ensimmäinen tunnustus tuli idearikkaalta Paperiliittimen Riikalta. Ohjeistus tunnustukseen kuuluu seuraavasti: 1. Tulee kiittää tunnustuksen antajaa. 2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle. 3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta ja 4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestä.

Iso kiitos siis sinulle Riikka. Tässä seuraavana ne kahdeksan satunnaista asiaa:

1. Lempiohjelmani on True Blood
2. Olen melko tunnollinen säästäjä, tälläkin hetkellä säästötililläni on 25 euroa
3. En omista mikroaaltouunia
4. Lopetin punaisen lihan syönnin seitsemännellä luokalla
5. Haluaisin mäyräkoiran. Siis sellaisen elukan
6. En ole koskaan käynyt Saksaa kauempana
7. Pienenä tykkäsin muovailuvahasta
8. Viimeisen puolen vuoden aikana olen taas innostunut liikunnasta. Lempilajejani ovat Body Combat, Body Balance, Kahvakuula sekä Body Pump.

Tämä tunnustus lähtee eteenpäin näihin kahdeksaan blogiin:
1. Uuden kuun aikaan
2. Haltiakummi
3. Pikku Kepponen
4. Arkitaivas
5. Muikku verkossa
6. StrawbsDesign
7. Amalian aarteet
8. so-nijan

Toinen tunnustus tuli Annukalta. Tähän tunnustukseen kuuluu vastata viiteen kysymykseen ja laittaa tunnustus sen jälkeen eteenpäin viidelle blogille.

1. Lempiruoka: Yllätän taas tutut ja vastaan pitsa
2. Lempimakeinen: Tykkään lakuista ja suklaasta
3. Lempiluettava: Tykkään lukea dekkareita ja jännityskirjoja, viimeisimpänä luettavien listalla ovat Sookie Stackhouse -kirjat. Erityisesti pohjoismaiset naisdekkaristit ovat mielestäni todella hyviä, samoin Kay Scarpetta -kirjat, joiden lukemisen ajattelin aloittaa alusta. Lisäksi tykkään todella paljon hömpästä ja chick lit -kirjoista. Ja lempparikirjailijani on ehdottomasti Erlend Loe.
4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Kiireettömästi valtaisassa inspiraationpuuskassa.
5. Lempielokuva: Leffoissa mennään aika hömppälinjalla, ehdoton suosikki on tapaus punahilkka. Muita mahtavia ovat kesällä nähty morsiusneidot, black swan, moulin rouge, dancer in the dark, onhan noita. Yleensä en muista niitä parhaimpia ikinä, tästäkin listasta puuttuu moni.

Tämän tunnustuksen haluan jakaa eteenpäin seuraaville viidelle ihanalle ja inspiroivalle blogille:

1. Korttipaja Sannas
2. Herkulliset ajatukset
3. Lauramainen
4. Mai makings
5. Hupsistarallaa

Ja tämän tunnustuksen sain päivän päätteeksi ihanaiselta Anskilta. Muffinsitunnustukseen olen vastannut jo aiemmin täällä.

Iso kiitos kaikille tunnustuksista, kyllä tuli taas vallan tykätty olo.

oman elämänsä uri geller

2011-09-26T14:58:00.001+03:00

Viikonloppua vietin taivutellen. Ei nyt sentään ihan lusikoita, vaan hammasharjoja. Törmäsin joku aika sitten netissä hammasharjarannekoruun ja siitä lähtien oli mielessä, että haluan tehdä samanlaisen myös itsellekin. Homma tuntui simppeliltä ja suunnittelin nappaavani sopivat hammasharjat kotiin seuraavalla kauppareissulla.

No ihan näin helposti homma ei sitten sujunutkaan. Lähikaupan hyllyltä löytyi vain niitä hienompia hammasharjoja, samoin isommasta marketista. Laitoin kaiken toivoni halpahalliin, mutta ei. Sielläkään ei ollut yhtään perushammasharjaa, ainoastaan niitä hienoja taipuvine kauloineen ja luistamattomine muoviosineen. Että semmoisia terkkuja nyt sitten Pepsodentille ja Jordanille ja mitäniitämuita hammasharjavalmistajia onkaan, että niille perushammasharjoille olisi tarvetta.

Onneksi muistin että tuttavani on maailmanympärysreissunsa Ameriikan osuudella ja laitoin hänelle viestiä että nappaisi hammasharjoja mukaan jos sattuisi jossain marketissa niihin törmäämään. Ja ei ollut Walmart pettänyt, pari pakettia perushammasharjoja saapui tuttavien matkassa Suomeen. Että ei sitten yhtään kauempaa näihin materiaaleja. Ja ei mennyt kuin sen aikaa, että ehdin kuvia laittaa facebookin puolelle, niin jo näistä on osa viety käsistä.

rullaillaan

2011-09-23T23:06:00.000+03:00

Tällä kertaa hieman erilainen tai ainakin värikkäämpi vauvaonnittelukortti. Käytin tuota ihanaa vauvanvaunu-leimasinta ja pirteää kukkapaperia. Koristeina vähän timantteja, perhosia ja leveää satiininauhaa. Tämä kortti menisi väriensä puolesta sekä tytölle että pojalle ja se oli korttia miettiessä vähän tarkoituskin.

iloitse

2011-09-22T12:13:00.000+03:00

Vaikka kortin teksti on iloinen, on tämä silti tunnelmaltaan vähän haikea. Johtuisikohan se kortin värityksestä ja tuosta alakuloisesta doodlen leimasinkuvasta vai mistä. Toivottavasti tämä on kuitenkin sellainen pieni asia, joka ilahduttaa myös vastaanottajaansa.

kartalla

2011-09-20T11:48:00.000+03:00

Tätä korttia kuvailee ehkä parhaiten sanat viileä ja tyylikäs. Tai viileän tyylikäs. No kuitenkin, uskottavat miehet toivottelevat onnea epäilemättä yhtä coolille päivänsankarille. Nepparit ja kartta ja vähän dymoa. Siitä on miehekäs kortti tehty.

avaruuskiviä

2011-09-17T18:41:00.003+03:00

Hiplailin pitkään noita epämääräisen muotoisiksi hiottuja liloja jadenugetteja, ennenkuin osasin päättää mitä niistä tekisin. Minulla on monta kertaa se ongelma, että tilailen kaikenlaisia ihanuuksia, mutten osaa tehdä niistä sitten lopulta mitään. Sen sijaan käsissäni muotoutuvat koruiksi ne "perustarvikkeet" kuten vaikkapa mustat, pyöreät helmet tai muut vähän vähemmän mielenkiintoiset. Kyse ei ole siitä, ettenkö ihanuuksia raaskisi käyttää vaan enemmänkin siitä etten niistä osaa tehdä mitään.

Lopputulos näyttääkin sitten tältä. Ihananvärisistä kivistä setti, johon ei tullut ihan hirveästi mitään muuta hörsötystä mukaan. Tai no pitihän sitä vähän satiininauhaa tunkea mukaan, ihan vaan söpöyden vuoksi.

Kaulakorusta tuli ihan perinteisen mallinen, eli niskapuolella ketjua keventämässä hieman korun ilmettä. Sen sijaan rannekoruun mallasin toisen rivin samansävyisistä makeanvedenhelmistä. Materiaaleina koruissa ovat jade, makeanvedenhelmet, balin hopea sekä satiininauha.

Nämä korut lähtivät lahjaksi, joten rakentelin niille vielä paperista rasian. Tämä rasia on tehty samaan malliin kuin tämä aiempikin rasia, mutta paperit olivat suurempia, 30x30cm kokoisia. Taittelin tuonne rasian sisään toisesta pahvista pidikkeen korvakoruille ja rannekorulle. Rannekorun eteen jäi vielä sellainen tasanne, johon sai kaulakorun hyvin makaamaan.

pinkit perhoset

2011-09-16T23:44:00.000+03:00

Muistattekos vielä nämä kutsukortit? No kyseille korteille tuli vastapariksi myös kiitoskortit. Tarkoitus oli tehdä hieman erilaiset mutta kuitenkin samantyyppisiksi tunnistettavat kortit. Päädyin sitten valitsemaan somisteiden värit hieman eritavalla tuosta kukkapaperista ja sommittelemaan ne aiempien korttien peilikuvana. Korttien pohjaksi valikoitui turkoosi ja perhoset tulivat vaaleanpunaisella. Yhä edelleen jaksan hämmästyä, miten tuo erivärinen korttipohja muuttaa korttien ilmeen aivan erilaiseksi.

ruskan sävyjä

2011-09-15T23:09:00.001+03:00

Vaikka kortit ovat ruskan sävyisiä, niin tällaisia kutsukortteja tein jo jokin aika sitten loppukesällä vietettäviin 50-vuotisjuhliin. Kortteja syntyi muistaakseni vajaa 60 kappaletta ja kaikki olivat siis samanlaisia, ainoastaan tuo reunassa oleva nauha oli puolissa korteista tumman vihreä ja toisessa puolessa luonnonvaalea. Tykkään itse valtavasti noista korteissa käytetyistä poltetunoransseista papereista ja mielestäni näistä tuli todella kauniita kortteja. Sattumalta ovat värimaailmaltaan aika samaa kuin tuo aiemman postauksen rannekoru.

meripihkaa

2011-09-14T17:19:00.001+03:00

Ostin nämä kauniit meripihkan väriset kristallihelmet joiltain käsityömessuilta, olisiko ollut Lahdesta toissakeväänä. Pitkän aikaa niitä pyörittelin ja hiplailin, kunnes ne muotoutuivat tällaiseksi rannekoruksi. Löysin varastoistani tuollaisen rusehtavan puikulahelmenkin ja se tuntui sopivan hyvin tähän rannekoruun. Materiaaleina korussa on siis lasi ja hopea.

jo jouluttaa

2011-09-11T22:14:00.000+03:00

Syyskuun Sinellin DT -paketti sisälsi ViviGaden jouluaiheisia papereita ja nauhoja. Paketista paljastui ihanan kirkkaita värejä ja nättejä kuoseja. Papereissa oli ihan perinteisiä jouluvärejä, kuten joulunpunaista, mutta mukana oli myös vähän epätavallisempia värejä, kuten vaaleanpunaista sekä limenvihreää. Näitä papereita on saatavilla Sinelleissä ja Sinellin nettikaupassa.

Ensimmäisenä esittelyssä perinteisen mallinen joulukortti. En halunnut peittää iloisenpirteää paperia, vaan annoin sen jäädä pääosaan ja lisäsin korttiin vain hyvää joulua -leimasimen sekä hieman nappeja ja vihertävää pitsiä omista varastoista.

Kortin sisäpuolelle vasemmalle tein setelitaskun jouluista rahalahjaa varten. Näin seteli ei putoa vahingossa kortin välistä tai joudu lahjapapereiden mukana roskiin. Oikealle puolelle mahtuvat vielä hyvin hyvänjouluntoivotukset. Koristelin vielä tuon valkoisen pinnan vihreällä organzarusetilla, samaa nauhaa käytin myös kortin ulkopuolella.

Myös kortin taustapuolen koristelin samalla ilolisella paperilla sekä lisäsin signeerauksen. Tässä kortissa tuo paperi sai mielestäni olla pääosassa, ettei kortti menisi ulkonäöltään liian sekavaksi.

Kortissa käytetyt

hyvää joulua -leimasin
versafine leimasinmuste, onyx black
paperit ViviGade, raidallinen ja sydänpaperi
vihreä organzanauha
korttipohja

vihreä pitsi ja punaiset napit ovat omasta varastosta

Toinen kortti on malliltaan myös ihan tavallisen kortin mallinen, leveä ja matala. Tähän korttiin tunnelmaa tuovat kilisevät kulkuset sekä limenvihreästa nauhasta tehty rusetti.

Kortin taustalla on käytetty samoja papereite kuin etupuolellakin, ainoastaan päinvastaisessa järjestyksessä, eli etupuolella ylhäällä oleva paperi onkin tässä alapuolella. Sisäpuolta koristamaan leimasin jouluisen keijukaisen.

Kortissa käytetyt

hyvää joulua -leimasin
keijuleimasin, Papermanian stamp duo -leimasinsetistä
versafine leimasinmuste, onyx black
paperit ViviGade, raidallinen ja sydänpaperi
kulkuset
limenvihreä nauha
korttipohja

kapea vihreä naru omasta varastosta

Viimeinen joulukorteista onkin kooltaan vähän isompi, 15x15 cm. Tätä kokoluokkaa teen harvemmin, mutta tähän malliin mielestäni tällainen neliöpohja sopii varsin mainiosti. Joulupallo on leimattu tällä kertaa kuviolliselle paperille. Mielestäni se erottuu siitä varsin hyvin, varsinkin kun leimakuva on luonteeltaan sellainen ettei sitä tarvitse värittää. Tein vielä punaisella kimalleliimalla helmet joulupallokuvan molemmille puolille.

Takapuoli on tässä aika simppeli, pelkästään kaunista kuviopaperia ja signeeraus. Aika kauan vierastin tuota pinkkiä jouluvärinä, mutta kun näitä papereita pyöritteli käsissä, niin se alkoikin tuntua yllättävän luontevalta.

Tämä kortti on sisäpuolelta lempparini ja syynä siihen on ehdottomasti tuo pilkullinen paperi. Se oli kuosiltaan ihan suosikkini näistä ViviGaden papereista. Sisälle ei sitten tullutkaan muuta, leimasin ainoastaan nuo hyvän joulun toivotukset valmiiksi.

Kortissa käytetyt

hyvää joulua -leimasin
joulupalloleimasin, Papermanian stamp duo -leimasinsetistä
versafine leimasinmuste, onyx black
paperit viviGade, merry christmas ja pilkullinen
pinkki nauha
korttipohja
Stickles kimalleliima, xmas red

Paketissa oli mukana myös tagipohjia, joita en ollut aiemmin käyttänyt. En oikein osannut niitä yhdistää kortteihin, mutta sitten keksin että niitähän voisi käyttää myös pakettikortteina. Päällystin tagit papereilla ja koristelin jokaista vähän. Kääntöpuoli jäi ihan vaaleaksi ja sinne voikin sitten kirjoittaa vaikkapa joulutervehdyksen tai lahjansaajan nimen. Nauhoilla tagin saa nätisti solmittua paketin päälle.

Kortit tehtyäni iloiset paperit syyhyttivät vieläkin sormiani. Mietin, että pitäähän jouluksi saada myös paketteja.

Taittelin iloisenvärikkään paketin tällä ohjeella. Aloitin rasianteon 15x15cm kokoisella paperilla (rasian alapuoli tuli noin 0,5cm pienemmästä paperista) ja kokoa rasialle tuli n.5,5 cm per sivu, korkeutta n. 2,5cm.

Aina tarvikkeita siirrellessäni pienessä pussissa olleet kulkuset kilisivät ihanasti ja ajattelin että niitä on pakko käyttää johonkin muuhunkin kuin vain tuohon yhteen korttiin. Kasasin niistä sitten iloiset joulukorvakorut lisäämällä vain koukut ja rusetit jouluisesta nauhasta. Rasian sisäpuolelle taittelin pahvista vielä korvakoruille paikan, jotta ne pysyvät rasiassa kauniisti paikoillaan. Tuollaiseen pieneen rasiaan voi näppärästi paketoida melkein mitä vaan. Ja isommankin lahjan saa kun vaan tekee rasian vähän isommista papereista.

Joko näillä kuvilla alkoi vähän jouluttaa? Minua ainakin ja nyt sormet syyhyävät päästä tekemään jo ne omatkin joulukortit. Malli on onneksi jo valmiina mielessä, materiaalien hankinta on vaan vähän puolitiessä.

mustavalkoista

2011-09-09T18:00:00.001+03:00

Tämä rannekoru on ollut mielessä jo pitkään, vain toteutus on puuttunut. Sain jo varmaan vuosi sitten käsiini tuon mustavalkoisen käsintehdyn lasihelmen ja tiesin heti että sen ympärille on tehtävä kaksivärinen rannekoru. Toinen puoli tuli mustista laavakivihelmistä ja toinen puoli valkoisista helmistä, olisivatkohan jadea. Kaivelin korutarvikelaatikoitani ja sieltä silmiin osui pätkä ketjua. Se riitti juuri sopivasti noiden laavakivihelmien väliin ja toi koruun aika paljon rock-henkeä. Koska ketju oli korumetallia, laitoin myös korun muut osat epäjaloista materiaaleista.

teille kahdelle

2011-09-03T21:08:00.000+03:00

Sain kesällä haasteellisemman tehtävän, minua pyydettiin tekemään tunnelmaltaan vanhahtava hääkortti. Sävyt kortissa saisivat olla jotain maanläheistä ja tunnelma muutenkin vintage-henkinen. Sain kuulla, että morsiamen ammatti olisi jotain entisöintiä ja muistin heti että jossain kätköissä minulla on tuota mahtavaa paperia, jossa on vanhanaikaisia tuoleja. Oikeastaan koko kortin värimaailma lähtikin sitten siitä ja kun paperin sain valittua niin loput asiat kortissa löysivät vähän kuin itsestään paikalleen.

Tässä kortissa alkaa jo vähän olla sitä koristerykelmä-yritelmää, jota haluaisin taidokkaasti osata tehdä. Vielä kyllä vaatii enemmän harjottelua ja pakko myöntää, myös isomman koristevaraston josta olisi mahdollista valita aina ne sopivimmat.

vihreitä kuulia

2011-08-31T18:43:00.002+03:00

Vietin pari viikkoa lahden muotoiluinstituutilla avoimen amk:n korukurssilla. Huh, pitää sanoa että nyt on taas oppia saatu saavilla niskaan, toivottavasti edes osa on tarttunut myös päähän asti. Ensimmäinen viikko meni sahaus-, viilaus- ja juotosharjoitusten parissa. Alkuun olin vähän pettynyt, kun kuulin viikko-ohjelman, mutta kun aloin tehdä harjoituksia niin huomasin että tällainen järjestely olikin varsin hyvä. Vanhojen opintojen ajalta kaikki työvaiheet ovat kyllä tuttuja, mutta vaikka pää nämä muistikin niin kädet eivät muistaneet ihan niin hyvin. Varsinkin hopealevyn sahaaminen on ollut minulle aina erityisen haastavaa.

Seuraavalla viikolla saimmekin sitten tehdä jokainen sellaisia töitä, joita itse halusimme. Olin saanut tuollaisia kierrätyslasista hiottuja "kiviä" tai millähän nimellä noita nyt kutsuisi. Pyöröhiotut kappaleet ovat siis vanhoista viinipulloista hiottu. Töissäni en panostanut juurikaan muotoilupuoleen vaan halusin enemmänkin keskittyä tuohon kivenistutuksen mieleenmuistutteluun.

Ensimmäisenä tein tämän sormuksen. Materiaaleina siis lasi ja 925 hopea. Sormus ja kivenistutus onnistuivat tässä mielestäni aivan nappiin näin pitkästä aikaa. Tästä olisi hyvä jatkaa. Tai niin ainakin ajattelin.

Loppuviikon aikana päätin tehdä vielä sormukselle kavereiksi korvakorut. Näissä menikin sitten pieleen varmaan kaikki mikä on mahdollista mennä. Ajattelin jo, että en näitä edes esittele täällä blogin puolella, mutta menkööt vaikka varoittavana esimerkkinä sitten. Juotossaumat alkoivat kuultaa jo istukan viimeistelyvaiheessa ennen istutuksen aloittamista, mutta opettajan kanssa keskustelimme ja hän arvioi että saumat pitäisivät. Luottavaisin mielin lähdin sitten kiviä istuttamaan, mutta olisi vaan pitänyt uskoa sitä tunnetta joka koputteli takaraivossa. Istukan sivusauma tirskahti auki istutusvaiheessa ja sauma alhaaltakin näyttää siltä, että siinä on kylmä juotos eli tipahtanee jossain vaiheessa käteen. Nämä virheet kiukuttavat ihan vietävästi ja korvakorut menevätkin purkuun ja uudelleen to do -listalle. Nämä pari päivää, jolloin korvakoruja väänsin olivatkin todelliset teletappi-päivät. Kaikki mahdollinen tehtiin uudestaan.

Loppuun vielä jotain mukavaakin kerrottavaa. Sinellin blogin puolella julkaistiin vihdoin Design Teamin kokoonpano ja ilokseni huomasin päässeeni mukaan. Nyt vaan odotellaan sitten uusia haasteita innolla.

reippaalle opiskelijalle

2011-08-21T11:01:00.002+03:00

Tällä kertaa esittelyssä mielestäni todella hyvin onnistunut kortti vaikkapa reippaalle pienelle opiskelijapojalle. Miesten korttien vaikeudesta olen muistanut mainita varmaan jokaisen sellaisen kortin yhteydessä, mutta tämä kortti syntyi ihan itsestään tuon leimakuvan ympärille.

Kuvan väritin copiceilla ja valitsin taustalle tulevat paperit sitten värityksessä käytettyjen sävyjen mukaan. Minulla oli myös paperia, jossa on tuollaisia hauskoja lyijykynän kuvia. Leikkasin niitä muutaman kortin alareunaan ja ylös vielä muutama tähtihaaraniitti. Kortista tuli kivan runsas, muttei kuitenkaan täyteen ahdettu.

Blogin puolella on nyt nähty paljon kortteja peräjälkeen. Jos seuraavaksi yrittäisi esitellä vaikkapa koruja niin olisi vaihteeksi vähän erilaisia juttuja.

pikkunalle

2011-08-16T17:32:00.001+03:00

Alemman postauksen taulujen kanssa samalla askartelumaratoonireissulla syntyi myös tällainen vauvakortti poikavauvalle.

Sinellin DT-kortteja tehdessä innostuin näistä vähän erilaisista korttimalleista ja tämäkin kortti syntyi samoilla inspiraatioilla. Toiveena korttiin oli vihreä ja ruskea väri sekä jokin veikeä eläinkuva. Ajattelin ensin, että nalle saattaa olla liian lälly, mutta väritin sen papereissa olevilla väreillä ja se sopikin korttiin mielestäni aika kivasti.

Papereiden kauniit värit ja kuosit tekevät kortista raikkaan ja ihanan. Takapuolelle laitoin vielä signeerauksen näkyviin yksinkertaisesti.

suruvaippoja

2011-08-10T13:53:00.000+03:00

Pari viikkoa sitten vietin ihanat pari päivää askarteluhenkisten ystävien kanssa. Joku onkin saattanut lukea tästä jo Haltiakummin, Rva Kepposen tai Leonidan blogin puolelta. Omat tuotokseni jäivät melko vähäisiksi, viimeistelin perhoskortin ja muutaman muun kortin, sen lisäksi syntyi pari vauvakorttia jotka julkaisen jonkin ajan päästä sitten.

Haltiakummilla oli Clas Ohlsonilta ostettuja vitriinikehyksiä ja hän sanoi, että jokainen saa tehdä hänelle taulut jos vaan haluaa. Innostuin ideasta tottakai ja valitsin kaksi pienintä kehystä joihin väkersin minitaulut. Näillä kehyksillä on korkeutta ehkä noin 8cm, eli todella pienistä kehyksistä on kyse. Taustalle punaista kruunupaperia ja timantteja. Lisäksi fiskarsin leikkurilla perhoset, jotka haluavat lennellä kehyksistä ulos hetkenä minä hyvänsä.

the sweetest blog

2011-08-07T15:16:00.000+03:00

Sainpa mukavan yllätyksen tällä viikolla. Garnhamstern nimittäin oli muistanut minua bloginsa puolella herkullisella tunnustuksella.

Tunnustukseen kuuluu kertoa kolme asiaa itsestään: lempiväri, lempiruoka ja paikka, jonne haluaisi matkustaa.

Lempiväriä minulla ei ole, tai se vaihtelee todella usein. Tällä hetkellä pidän kirkkaista väreistä, erityisesti turkoosista ja vihreästä.

Lempiruoka taitaa tulla monelle yllätyksenä. Se on siis pitsa. Lisäksi tykkään paljon etnisistä ruoista, kuten kiinalaisesta ruoasta.

Haluaisin matkustaa moneen paikkaan, jenkkeihin, Ateenaan, Roomaan, Egyptiin, Islantiin, Ruotsiin ja melkeinpä minne tahansa.

butterfly

2011-08-06T09:52:00.001+03:00

Tehdessäni kortteja Sinellin DT-hakuun, oli tarkoitukseni tehdä tuo ensimmäinen, avattava kortti fuksianpunaiselle korttipohjalle. Leikkasin pahvit valmiiksi ja aloin sommitella papereita siihen päälle. Korttipohja alkoikin näyttää yllättävän hyökkäävältä ja räikeältä sieltä pastellisten papereiden alta, joten päädyin sitten käyttämään valkoista pohjaa ja nämä ensin leikkaamani jäivät toimettomina pöydälle lojumaan. Tai ainakin siihen asti, kunnes satuin ne siirtämään vahingossa tuon perhospaperin päälle, jolloin alkoi taas raksuttaa. Illan pimeydessä kasasin kirkkaita papereita kokoon ja liitin eri värejä yhteen. Lisäksi vielä mahdollisimman räikeä kukka ja kirkkaan oranssia nauhaa. Timantit sentään maltoin laittaa ihan neutraalin värisinä. Mielestäni tästä tuli äärettömän raikas ja ihana kortti. Kaikki värit on poimittu tuolta sisäsivujen perhospaperista ja sointuvat kivasti yhteen. Kanteen tuli myöhemmin vielä kiitos-teksti, mutta kuvat on napattu jo ennen sitä.

Sisäpuolelta kortti näyttää taas aivan erilaiselta ja kirjoitustilaakin on ihan kivasti.

majava

2011-08-02T12:39:00.000+03:00

Doodle factoryn majava toimitti iloiset tervehdykset ystävälle. Tämän kortin värimaailma lähti tuosta taustan pirteänvärisestä paperista. Housut ja "kehykset" sitten samalla värillä ja tämähän on melkein kuin marianne-karkki. Tai no marianne-karkki sokerihumalassa.

potkulautailua

2011-07-30T16:46:00.001+03:00

Samaan aikaan tämän kortin kanssa syntyi myös toinen iloisen pirteä Hello Kitty -kortti. Taustapaperin valitsin ihan tuosta pelikortista löytyvien värien perusteella. Pinkki ja turkoosi on samalla ihanan raikas sekä ihanan ällö yhdistelmä. Tästä tulikin vähän siirappisempi kuin tuosta toiseta kortista. Lisäsin vähän perhosia, satiininauhaa, kukan ja timantteja. Niillä ei voi kovasti mennä pieleen.

ruusu

2011-07-29T20:40:00.001+03:00

Taas yksi äitikoru lähetetty maailmalle. Tällä kertaa korun sai pienten kaksostyttöjen äiti. Kirjainhelmet lasten nimien alkukirjaimista ja koska kyseessä olivat kaksoset, oli loogista pistää yhteinen kivi kuvaamaan molempia. Ruusukvartsi on siis lasten horoskooppimerkin, härän horoskooppikivi. Ja vaaleanpunainen väri sopiikin varsin mainiosti pienille tytöille. Tällä kertaa kiven muoto on tuollainen kiva ja persoonallinen, vähän toispuoleinen möllykkä.

Iso kiitos kaikille edellisen postauksen kommentoijille ja DT-hakutsemppaajille. Kannustusta tuli ihan valtavasti ja se lämmitti mieltä todella paljon. Kiitos teille.

sinellin DT haku

2011-07-27T23:21:00.002+03:00

Alkukesästä huomasin, että Sinelli etsii Design teamia. Ajattelin pistää hakemuksen, sillä olin jo pidemmän aikaa ajatellut, että olisi mukava olla mukana tuollaisessa. Aiemmin en vaan ollut rohkaistunut hakemaan mihinkään. Tällä kertaa olin kuitenkin rohkea ja kirjoittelin hakemuksen menemään. Kuun vaihteessa sain ilokseni kuulla, että olin päässyt mukaan haun "seuraavalle kierrokselle". Innokkaita hakijoita oli siis ollut 62, joista valittiin 10 erilaista askartelijaa ja korttien tekijää seuraavaan vaiheeseen. Näistä sitten valitaan lopullinen Design team.

Jatkoon valitut saivat runsaan tuotepaketin, josta tuli valmistaa 1-3 korttia. Minun paketistani paljastui pastellisävyisiä forever friends -sarjan tuotteita. Täytyy sanoa, että kun paketin aukesin, niin tuli kyllä pala kurkkuun sillä tuotteet olivat aika kaukana mukavuusalueeltani. Tällä hetkellä kun olen tehnyt todella värikkäitä kortteja. Pyörittelin materiaaleja käsissäni useana päivänä ja vielä useampana päivänä mietin millaisia kortteja mahtaisin näistä toteuttaa. Pikkuhiljaa aloin tulla sinuiksi materiaalien kanssa, korttimalleja mietin pyöräillessä, suihkussa, jumpassa, syödessä... Aina ne tulivat mieleen ja vihdoin viikonloppuna päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja vihdoin toteuttaa kortit.

Korttien kanssa halusin todella haastaa itseni. Koska olen aiemmin tehnyt ihan perinteisiä kortteja, päätin tällä kertaa tehdä vähän erilaisia malleja ja panostaa myös takaosan sekä sisäpuolen koristeluun.

Tässä siis tekemäni kortit. Materiaalit kortteihin ovat Sinellistä.

Ensimmäinen kortti on malliltaan avattava kortti. Leikkasin yhden korttipohjan tuollaiseksi pienemmäksi neliöksi ja toisesta korttipohjasta pienen palan sivusta pois. Päällystin korttipohjat kauttaaltaan sävyiltään yhteensopivilla papereilla ja lisäsin vielä muutaman kukan (pienet hopeiset haaraniitit nappasin omista varastoista). Ajattelin että olisi hauska, jos kortin voisi solmia nauhalla, vaikka se pysyy hyvin kiinni myös ilman. Nauhan myötä ei kortin etupuolelle tarvitse laittaa erillistä rusettia, jonka varmasti muuten olisin laittanut.

Myös kortin sisäpuolen päällystin papereilla. Sisälle laitoin myös valkoista paperia, jotta onnentoivotuksille olisi oma paikkansa. Valkoisen paperin päälle tuli vielä forever friends -sarjan suloinen haaraniitti.

Näissä korteissa halusin koristella myös kortin kääntöpuolen. Etupuolelle solmittava nauha kiertää koko kortin ja on näkyvillä kääntöpuolella. Laitoin taakse myös samasta nauhasta tehdyn valmiin pikkurusetin. Lisäksi signeerasin kortin, tuota leimaa en olekaan tainnut esitellä täällä blogin puolella. Facebookissa sen taisin näyttää.

Toinen kortti on malliltaan helistinkortti. Minulla on ollut jo pidemmän aikaa tarkoitus kokeilla tätä mallia ja mikäpä olisikaan ollut parempi hetki testata kuin tämä. Kortissa on siis kaksi kerrosta tausta ja päällä oleva kalvo, joiden välissä on jotain liikkuvaa, tässä tapauksessa hopeista hilettä (kalvon ja hileen nappasin omasta varastosta). Liimasin tarvikepaketin mukana tulleita ääriviivatarroja kalvoon ja näiden tarrojen värin perusteella päätin, että laitan väliin hopeista hilettä. Kun kortin nappaa käteen ja heiluttaa, liikkuu ja leviää hile ympäri laatikkoa.

Kortin sisäpuolelle laiton taas valkoista paperia, jolle tervehdysteksti on hyvä kirjoittaa. Paperille leimasin myös suloisen ja pörröisen nallen.

Tässäkin kortissa on kääntöpuolikin koristeltu samalla paperilla kuin mitä käytin tuolla etupuolen "taustalla". Kortin signeeraus on laitettu tällä kertaa tuollaiseen painettuun nallekuvaan.

Viimeinen kortti näyttää päältä päin hämäävästi ihan tavalliselta peruskortilta.

Kun kortin kuitenkin avaa, sen voi laittaa esille seisomaan. Tämä kortti on väritykseltään kaikista vaalein. Käytin siihen valkopohjaisia papereita. Kortin etupuolelle laitoin suloisen valmiin nallen kuvan, vähän rusetteja ja kukan.

Kortti seisoo tukevasti pystyssä, sillä ylempi osa "lukittuu" tuon kohotarroilla nostetun onnittelutekstin taakse, eikä valahda sieltä alas.

Myös kortin taakse pistin muutaman kukan katseenvangitsijaksi.

Ja signeeraus tuli kortin kääntöpuolelle. Tai tässä tapauksessa pohjaan. Signeeraustekstin seuraksi leimasin nallen. Nallen tähti on väritetty kimalleliimalla.

Lähtökohtana näitä kortteja tehdessä oli se, että niitä ihania yksityiskohtia voi olla muuallakin kuin siinä päällimmäisenä ja heti huomattavissa. Innostuin uusista korttimalleista sen verran, että erikoisempia malleja nähdään varmasti jatkossakin. Nyt painun tutkailemaan, joko muut DT-hakijat ovat laittaneet korttejaan esille. En ole uskaltautunut juurikaan heidän blogejaan kurkkimaan, että omat ideat eivät saisi liikaa vaikutteita, saati että ideat lukkiutuisivat kokonaan. Linkit kaikkien blogeihin löydät Sinellin blogista.

Nyt vaan sitten jännäämään miten DT-valinnassa käy. Peukut ja varpaat pystyyn, että parhain päin. Kortit menevät esille Sinellin myymälöihin, eli silmät tarkkoina, nämäkin saatatte bongata jostain myymälästä.

oma tyyli?

2011-07-25T22:35:00.001+03:00

Tällä kertaa p*skarteluhaasteeseen tulee tehdä omannäköinen kortti. Mielestäni tämä kortti kuvastaa juuri tällä hetkellä minua kortteilijana. Kirkkaat värit ovat tällä hetkellä se, mihin käsi paperipinossa kurkottaa. Ja perhoset, niitä tuntuu tekevän mieli lykätä joka korttiin. Olen ihastunut ihan valtavasti myös sekoittamaan eri kuvioita, kuten vaikkapa tässä tuo värikäs taustapaperi ja perhosten kuviopaperi. Ja vähän pitää olla tietysti timantteja ja söpöilyä muutenkin. Vaikea toki itseä kuvailla, mutta sanokaa nyt olenko yhtään edes oikeilla jäljillä ja näyttääkö tämä kortti tippaakaan minulta?

juhlan aika

2011-07-23T19:01:00.000+03:00

Esitelläänpä vielä toinen sydän-aiheinen hääkortti. Tämän kortin rakensin ihan pelkästään tuon taustapaperin ympärille. Paperi on hankittu muistaakseni viime kesänä Lidlistä (!). Paperissa on erilaisia hää- ja rakkausaiheisia tekstejä mustalla sekä kultaisella kirjotettuna. Siitäpä syntyi tuo kortin värimaailmakin. Sydän on kultaisella kohojauheella tehty. Pidän valtavasti tuosta leimasinkuvasta, mutta en ole saanut sitä käytettyä ennen kuin vasta nyt. Sillä saa kyllä juhlavia hääkortteja.

heart x 50

2011-07-23T11:11:00.000+03:00

Silppupaperikasat alkavat olla jo aika muhkeat, vaikka kortteiluharrastusta on takana vasta pari vuotta. Kerran taas papereita järjestellessäni mietin että mihin niitä kaikista pienimpiä silppuja käyttäisin. No tähän tietysti. Sydänleikkurilla pieniä sydämiä vieriviereen. Tästä kortista tuli söpömpi kuin mitä alkuperäinen idea olikaan, menee hyvin vaikkapa hääkortista. Muutaman sydämen nostin vielä kohotarroilla ylemmäs kuin muut jotka vaan teippasin kiinni pohjapaperiin.

poks poks

2011-07-22T00:48:00.000+03:00

Pari viikkoa sitten postittelin arvontapalkintoja ja silloin kaupan kuplapussit loppuivat ikävästi kesken. Tein hätäisesti muutaman pussin, jotta sain palkinnot lähetettyä ja siitä innostuneena askartelin tulevaisuutta varten myös vähän isomman pinon pusseja. Jos vaikka joskus tarvii jotain pistää postiin.

En tiedä onko teille käynyt niin, mutta jossain vaiheessa on tullut hamstrattua aika isot läjät noita papereita ja lehtiöitä. No kaikki eivät välttämättä enää ole niitä "minun tyylisiäni" ja erilaisissa lehtiöissä toki väistämättä on ollut niitä, joista en ole pitänyt. Jotkut paperit ovat ihan kauniita, mutta silti niitä ei ole osannut käyttää. Hyviä papereita ei raaski poiskaan heittää ja harmittaa kun niille ei ole keksinyt paikkaa vaikkapa korteissa tai muissa askarteluissa. Tällaisista papereista kasasin sitten kuplapusseja, tuli kivan värikkäitä ja paperitkin tulivat ihan eri lailla edukseen. Näihin on sitten kiva pakata erinäiset postilähetykset. Jos paperi on tummaa, niin aion liimata näihin vielä erikseen osoitelaput, jotta postipoikakin näkee hyvin minne kirjeen vie.

Ja siis kuplapusseillehan olen aikoinaan kirjoitellut ohjeenkin, jos vaikka innostuitte.

aurinkoa

2011-07-20T09:43:00.001+03:00

Säätiedotuksissa lupailtiin kesän lämpöennätystä tälle viikolle, joten aurinkoiset onnittelut ovatkin varmasti paikallaan. Olen nyt niin tykästynyt kaikkiin kirkkaisiin väreihin, syntyvät kortitkin vaan pursuavat väri-ilottelua. Ehkä jonkinlaista väriterapiaa itsellekin. Tässä oikeastaan aloitin kortin teon tuosta ihanasta raidallisesta taustapaperista. Sen jälkeen väritin leimasinkuvan aikalailla samoilla väreillä. Pelkäsin vähän, että kortista tulee rauhaton ja sitten lisäsin vielä vähän väriä nappien ja tuon toisen paperin muodossa. Vaalea pitsi onkin sitten se rauhoittava elementti, vaikka kyllähän kesällä saa olla väriä.

keltainen kukka

2011-07-16T20:36:00.001+03:00

Tässä jo pidemmän aikaa valmiina ollut pirteän kesäinen kortti. Greeting farmin tyttö on ihan selvästi tulossa kesä-aleista paperikassit täynnä. Tuo taustan räikeän sekava paperi on napattu jostain lehtimainoksesta ja leimasinkuva sitten väritetty siihen sopivaksi, samoin taustasta on otettu värit noihin koristeluihinkin.

kesäsade

2011-07-15T19:29:00.000+03:00

Kesä on mennyt mukavasti kortteillen ja välissä ommellen. Minulle vihjattiin, että kauppakasseille olisi tarvetta ja mikäs siinä, ompelukone esiin ja kankaita leikkaamaan. Toiseksi kassiksi syntyi sama vanha malli, josta en nyt kuvia napsinut. Sen sijaan tämä toinen on vähän erilainen, joten esitelläänpä se.

Tämäkin kassi on tehty kaupan muovipussin kaavoilla (kuten tämä aiempi citykassikin) eli leikkasin muovipussin auki ja käytin sitä suoraan kaavana. Kassi on vuorittamaton ja meneekin tosi pieneen tilaan, eli mahtuu hyvin mukaan. Tämäkin lensi uuteen kotiin, koskahan saisin tehtyä itsellekin samanlaisen.

Kun leikkasin kankaita, niin kassin kahvojen välistä jäi pienet neliön muotoiset kangaskappaleet. Päätin ommella niistä vakosametin kanssa vielä tuollaisen pienen rahakukkaron, joten tässä onkin nyt sitten hauska kauppasetti iloisille kauppareissuille. Pakko vielä sanoa, että tykkään tuosta kankaasta ihan mahdottoman paljon. Tämä ei ole mikään synkkä rankkasade vaan hilpeä ja piristävä kesäsade. Ihan selvästi.

enjoy

2011-07-08T08:25:00.001+03:00

Tämä kortti syntyi ilman onnittelu-tekstejä tai muuta. Kerrankin yksinkertainen kortti, jonka tarkoitus on vaan muistuttaa, että elämästä tulee nauttia. Myös kortin koristelut ovat tapani mukaan yksinkertaisia. Lähinnä kaunis taustapaperi ja siitä otetuilla väreillä vähän lisäkoristeita. Tämänhän voisi lähettää vaikkapa kesälomaansa aloittavalle ystävälle.

muista herkutella

2011-07-06T09:25:00.000+03:00

Juhlapäivät saattavat olla niin täynnä touhua ja tohinaa, että herkuttelu pääsee unohtumaan kokonaan. Siksi päivänsankarille on hyvä laittaa kortissa muistutus, ettei vaan tämä tärkeä osa-alue jää paitsi huomiota. Doodle factoryn hauskassa leimasinkuvassa heitelläänkin keksejä kaksin käsin suuhun. Vähän koristetta oheen ja kortti oli valmis. Tuntui siltä ettei tämä kortti muuta kaivannut. Tykkään tuosta taustapaperista jotenkin ihan erityisen paljon. Kortti ei jää yhtään synkäksi, vaikka päävärinä on musta.

vihreä rakkaus

2011-07-02T18:24:00.000+03:00

Tässä vihreäsävyisessä kortissa käytin vähän hääkortille epätyypillisiä värejä, mutta lopputuloksesta tuli kyllä yllättävänkin kiva. Minulla oli vielä jäljellä yksi söpö leimasinkuva tytöstä ja pojasta (apua, mistähän löytäisin tuollaisen leimasimen?) ja silppulaatikosta keräsin vähän kaikenlaista sävysävyyn. Tuo sydänkoriste on joskus tiimarista hankittu. Nyt vaan spreijasin sen valkoiseksi, niin sopi vähän paremmin kortin sävyihin.

sisäinen floristi

2011-07-01T14:12:00.000+03:00

Vietin juhannuksen vanhempieni luona ja ennen reissuun lähtöä äiti huikkasi puhelimessa, että jos jostain saataisiin oasis-sientä, niin voitaisiin tehdä juhannusasetelmia kukista. Sattumalta minulla oli yksi paketti oasista kaapissa, joten nappasin sen matkaan mukaan. Äiti taas oli napannut torilta mukaan muutaman neilikan, punaisia ja valkoisia, sekä oksan valkoista harsokukkaa. Asetelmien vihreät osat oli tarkoitus poimia pihalta luonnosta.

Tästä ensimmäisestä asetelmasta tuli kaikista isoin. Laitoin ruukkuun vähän valkoista neilikkaa. Vihreyttä tuovat kuunliljat sekä roikkuvat talvion oksat. Lisäksi asetelman takaosaan laitoin korkeita "heiniä" eli siperiankurjenmiekan lehtiä.

Seuraavan pikkuasetelman tein vaaleanpunaisista neilikoista. Tällä kertaa laitoin asetelman vihreäksi mansetiksi tammen lehtiä. Tässäkin käytin talvion oksia, mutta lyhyempänä kuin ensimmäisessä asetelmassa ja yhtenä vihreänä vielä kevätkaihonkukan lehtiä.

Äiti oli löytänyt alennusmyynneistä tuollaisia sydämen muotoisia oksista tehtyjä koreja, joissa keskellä oli syvennys kukille. Hän teki niihin kolme asetelmaa. Ensimmäiset kaksi tuli talon seinustalle roikkumaan. Niissä harsokukkaa ja neilikkaa, lisäksi kuunliljan, talvion ja jaloangervon lehtiä.

Alempi, punaisista neilikoista tehty jätettiin puutarhapöydälle. Siinä on vihreänä käytetty jättipoimulehden ja jaloangervon lehtiä sekä ruskuksen oksaa. Ruskus oli ainoa torilta ostettu vihreä.

Aika hyvin saatiin useampi asetelma tehtyä luonnon, tai no pihalla kasvavista vihreistä. Seurailin asetelmien säilymistä useamman päivän ajan. Erityisen hyvin asetelmissa kestivät talvio, tammi, kuunlilja ja siperiankurjenmiekan lehdet. Suht hyvin jaloangervo ja jättipoimulehti ja kohtalaisesti kevätkaihonkukan lehdet. Tällä tarkoitan sitä, että varsinkin hennompivartisia lehtiä saisi käsitellä todella varoen, jotta ne kestäisivät pidempään. Kevätkaihonkukka oli melkeinpä ainoa, jota en välttämättä laittaisi toiste asetelmiin.

päivänsankarille

2011-06-29T15:39:00.000+03:00

Doodle factoryn norsu on pääosassa tässä kesäisessä onnittelukortissa. Ja pitihän päivänsankarilla olla kruunukin. Taustapaperi ja kruunu on Tiimarista. Yllätyin positiivisesti kun löysin sieltä joku aika sitten noin valtavan kaunista paperia. Eipä tässä muuta ihmeellistä sitten ollutkaan, mitä nyt vähän nauhaa ja kukkia lisukkeeksi.

voittoja ja palkintoja

2011-06-28T23:49:00.001+03:00

Noniin, nyt olisi edessä se arvonnan mukavampi puoli, nimittäin palkintojen jako. Tällä kertaa oli taas runsas määrä osallistujia ja oli mukava lukea vähän lisää teistä kaikista. Kävin ennen juhannusta jo osassa blogeista ja juhannuksen aikana osallistuneiden blogeihin ajattelin tutustua pikimmiten. Löysin jo muutamia uusia tuttavuuksia. Tämä taas osoittaa sen, että kommentoimalla muiden blogeihin myös omanne löydetään helpommin. Tässä kuitenkin onnelliset voittajat. Pistän teille vielä asiasta sähköpostia.

Norsutaulu lähtee ilahduttamaan Nannukkaa.

Korvakorut pelastavat toivottavasti Anskin päivän.

Pussukkaan voi herkkuja piilottaa Marjo.

Ja korteilla ystäviään piristää Mags.

Onnea kaikille voittajille. Jos ei nyt onnetar suosinut, niin ensikerralla on varmasti sinun vuorosi.

satu

2011-06-24T10:13:00.001+03:00

Taas yksi hääkortti. Niitä on syntynyt, ja niitä esitellään varmasti pitkään vielä. Noita kiiltokuvia on tullut käytettyä useammassakin kortissa, kun niitä löysin arkillisen Kärkkäiseltä. Niistä tulee vaan niin ihanasti oma lapsuus mieleen, että pakkohan niitä on laittaa kortteihin. Tämä kortti sopisi hyvin nuorelle hääparille, kuten kuvassakin on. Rajaus ei ole tehty ihan oppikirjan mukaan, kun neidolta on jalat nilkan kohdalta poikki, mutta kun kortin rajat tulivat vastaan. Taustapaperi on tunnelmaan sopivan herkkää, samoin pitsi. Toivottavasti vastaanottajien hääpäiväkin on yhtä sadunhohtoinen.

Juhannushäätunnelmissa ihanaa juhannusta kaikille .

vaikea väri

2011-06-23T14:55:00.000+03:00

Tällaiset korvakorut lähtivät uuteen kotiinsa tällä viikolla. Jouduin taistelemaan todella paljon, että sain kuvien värit edes suht lähelle kivien ihanan violettia värisävyä. Valokuvatessa kun nuo näyttivät ihan sinisiltä (kiveä olisi voinut luulla ihan lapis latzuliksi). Värit siis photarilla, mutta mielestäni aika oikeaan lopputulokseen pääsin. Tuosta kivestä en ole niin varma, että mitä se on. Voisin veikata, että värjättyä howliittia ehkä. Nämä mötikät pyörivät tuolla muiden helmien joukossa kauan, ennenkuin päätyivät koruiksi asti. Kääräisin korviksia koristamaan myös vähän satiininauhaa Katrin tyyliin. Muut osat korvakoruissa ovat balin hopeaa.

rantakiviä

2011-06-22T13:07:00.000+03:00

Rennommaksi kesäkoruksi solmin nahkanaruun isoja fasettihiottuja puuakaatti-möllyköitä. Kokoa näillä ihanilla helmillä on 15x20mm, eli ihan mistään pienistä kaunokaisista ei tosiaan ole kyse. Kauan näitä hypistelinkin ennen kuin raaskin laittaa mihinkään. Mukaan vielä yksi rusetti, niin koru on vähemmän hippi. Tällä tavalla on kiva tehdä nopeasti ja simppelisti pidempikin kesäkoru.

Minulta on kyselty pari kertaa joidenkin aiempien korujen kohdalla, miten teen tuon vetosolmun. Hyvät ohjeet sen tekoon löytyvät täältä.

Ps. Oletteko huomanneet jo käynnissä olevan arvonnan? Arvonta-aikaa on vielä tämän viikon loppuun, joten hyvin ennätät osallistua.

hello kitty

2011-06-19T18:42:00.000+03:00

Hello kitty on tietysti ainoa oikea koriste pikkuneidin korttiin. Minulla oli tuollaisia hauskoja pelikortteja, joista yksi pääsi kunniapaikalle tähän korttiin. Vielä kun varastoista sattui löytymään sävysävyyn oleva taustapaperi niin kortti oli käytännössä jo melkeinpä valmis.

ompele omasi

2011-06-18T22:13:00.000+03:00

Tutun näköisiä pussukoita? Koska muutamaan kertaan olen kuullut toiveita pussukka-ohjeesta, ajattelin vihdoin ja viimein näitä pussukoita ommellessani napsia myös vaihekuvat, jotta saisin ohjeen kirjattua kaikkien iloksi. Tämän pussukanompelutavan luin ensimmäistä kertaa jostain tilda-kirjasta. Kirjan ohjeesta olen kuitenkin itse muokannut tämän pussukan muodon. Toki saman tyylisiä on nähty useammassakin blogissa. Mielestäni tällä tavoin saa pussukan (ja varsinkin vetoketjun) ommeltua todella helposti, joten siksikin on kiva pistää ohje jakoon.

Pussukkaa varten tarvitset yhteensä neljä saman kokoista palaa. Kaksi palaa päällikankaasta sekä kaksi vuoriin tulevaa palaa. Yritin hahmottaa tuohon kuvaan vähän mittoja, joilla olen nämä pussukat tehnyt, mutta samalla mallillahan voi tehdä ihan minkä kokoisen pussukan tahansa. Tässä kuitenkin yläreunan pituus on ollut 14cm, alareunan 13+ molemmilla puolilla nuo 2,5cm leveät "siivekkeet" ja korkeutta alareunasta yläreunaan on 12,5cm. Lisäksi joka reunaan vielä 1cm saumavarat (joita näissä mitoissa ei vielä ole). Lisäksi tarvitset vielä yhden vetoketjun. Itse käytin 18cm pituisen ketjun.

Ensimmäiseksi ommellaan vetoketjuun kiinni yksi päällikappale ja yksi vuorikappale. Nämä molemmat kiinnitetään helposti samanaikaisesti. Kappaleet asetellaan niin, että alimmaiseksi tulee vuorikangas oikeinpäin, siihen päälle vetoketju nurja puoli vuorikankaaseen päin ja päällimmäiseksi sitten päällikangas oikea puoli vetoketjua päin. Yllä olevassa kuvassa tuossa oikeanpuoleisessa on kankaat vielä nuppineuloilla kiinni, mutta päällikangas taitettu syrjään, jotta kuvasta näkee miten vetoketju asettuu kankaiden väliin.

Kun ensimmäinen puoli on ommeltu, käännetään ommellut kappaleet syrjään ja tehdään toiselle puolelle sama juttu. Eli kankaat vetoketjun ympärille niin, että nurjaa puolta vasten tulee vuorikankaan oikea puoli ja vetoketjun oikeaa puolta vasten päällikankaan oikea puoli. Kun tähänkin päälle on tikattu suora ommel, näyttää kappale samalle kuin yllä olevassa kuvassa oikeanpuoleinen pussukka.

Kun kaikki kappaleet on ommeltu vetoketjuun kiinni, käännetään päällikankaan kappaleet ja vuorikankaan kappaleet oikeat puolet vastakkain. Tämän jälkeen reunat tikataan yhteen. Ainoastaan kulmat jätetään auki, samoin vuorikankaan puolelle jätetään alareunaan keskelle aukko. Tätä kautta pussukka käännetään myöhemmin oikein päin. Ennen ompelua kannattaa muuten avata vetoketjua jonkin verran. Tämä helpottaa pussukan kääntämistä huomattavasti.

Kun reunat on ommeltu yhteen pitää vielä pussukan kulmatkin saada suljetuksi. Kulmat käännetään vastakkain niin, että sivusauma ja pussukan pohjan sauma jäävät vastatusten keskelle kulman ompelusaumaa. Näin yhdistetään jokainen kulma.

Kun kulmat on ommeltu yhteen käännetään koko pussukka oikein päin pohjaan jätetystä aukosta. Kun pussukka on käännetty, tikataan aukon kohta kiinni vielä vuorikankaan päältä. Yllä olevassa kuvassa olen yhdistänyt aukon kiinni nuppineuloilla ja tikkaan noiden kolmen neulan pituudelta aukon kiinni. Lopuksi vuorikangas asetellaan vielä pussukan sisään ja näin helposti pussukka onkin sitten valmis.

Mielelläni otan vastaan kommentteja tästä ohjeesta. Varsinkin jos olet kokeillut sitä niin mukava olisi nähdä myös lopputuloksiakin. Ja jos tuntuu, että ompelu ei itseltä suju, niin pussukoita on kaksin kappalein arpajaispalkintona. Vielä huomisen ajan yksi annan aarteiden facebook-ryhmän puolella ja toinen sitten viikon päivät täällä blogin puolella arvonnassa.

nalle

2011-06-16T18:03:00.001+03:00

Tämän kortin väritykset lähtivät suoraan tuon suloisen 3d-nallen väreistä. Taustapaperiksi löytyi juuri samaa sävyä olevaa oranssinrusehtavaa raitapaperia ja vielä satiininauhaakin. Tykkään tehdä enimmäkseen näitä sävysävyyn-kortteja. Vastaväreillä tehdyt tai värikkäät ovat minulle niitä hankalampia, mutta onneksi on ollut intoa treenailla kaikenlaisia.

Kai olet jo huomannut arvonnan ja osallistunut mukaan?

mustaa nahkaa

2011-06-14T11:04:00.000+03:00

Naisellahan ei koskaan ole tarpeeksi laukkuja. Tämän vuoksi innostuin ompelemaan taas yhden uuden, kun löysin Kässäkerhon blogista tämän hauskan ohjeen pikkuiseen kirjekuorilaukkuun. Muistelin, että varastoissani olisi ollut vanhaa punaista tekonahkaa. Tätä aarretta ei kuitenkaan jostain syystä löytynyt, joten marssin hakemaan Eurokankaasta pienen pätkän mustaa nahkajäljitelmää.

Muokkasin ohjetta hieman lisäämällä laukun sisälle vuorin Ikean harmaasta kankaasta. Lisäksi käsilenkin paikalle virittelin rouheamman ketjun, kun ompelukone ei ollutkaan kovin innokas ompelemaan nihkeää materiaalia oikealta puolelta.

Tästä tuli ihan kiva, nyt vaan joku tilaisuus jossa pikkulaukkua voi käyttää. Niin ja pieni ja sievä lompakko tänne sisään. Nyt kun testasin vanhaa lompakkoa tänne, niin näytti kuin laukku olisi syönyt pallon.

Muistakaahan osallistua arvontaan. Se löytyy tuosta tämän postauksen alapuolelta. Reippaasti onkin jo vastauksia tullut, mutta kyllä mukaan vielä mahtuu.

valitse omasi

2011-06-12T20:23:00.001+03:00

Viikonlopun aikana täyttyi blogin puolella 100 000 kävijän raja. Se on aika huima määrä ja vaikka varmaan puolet klikkauksista on omia käyntejäni, niin pakkohan täällä on jonkun muunkin käydä kurkkimassa, eikö vain. Tätä juhlistaakseni ajattelin pistää pystyyn arvonnan.

Koska te tiedätte jo niin paljon minun askarteluharrastuksestani, niin mielelläni kuulisin lisää teistä. Eli kerro kommenttikenttään vähän itsestäsi, käsityöharrastuksistasi ja miten löysit tännä blogiin. Jokainen kommentoija osallistuu jokaisen palkinnon arvontaan. Lisäksi jos linkität arvonnan omille sivuillesi saat valita neljä ylimääräistä arpaa johonkin näistä neljästä kohteesta (joko jokaiseen yhden tai vaikka kaikki neljä samalle kohteelle).

Onnea matkaan jokaiselle. Arvonta päättyy juhannussunnuntaina 26.6. klo 24. Anonyymit ja blogittomat, muistakaa laittaa mukaan sähköpostiosoitteenne, niin saan sitten kiinni jos voitto napsahtaa.

Ensimmäinen arpajaisvoitto on pieni norsutaulu. Kokoa taululla on noin 20x20 cm. Tein tämän taulun myös kehystyskurssilla ja varmaan arvaatte miten vaikea minun on ollut piilotella tätä teiltä. Pääsin viimeisellä kurssilla vasta ideoideni kanssa vauhtiin ja tässä yhdistinkin paperiaskartelua sekä kehystystaidetta.

Toisena palkintona korvakorut pienillä vaaleansinisillä makeanvedenhelmillä. Lisäksi korvakoruissa on materiaalina käytetty balin hopeaa.

Kolmas palkinto on tummanruskeasta vakosametista tehty pieni pussukka tai kukkaro. Vaaleanruskeassa vuorissa on söpöjä pikkunalleja.

Neljännestä palkinnosta tässä ei ole valokuvaa, vaan se sovitaan yhdessä voittajan kanssa. Ajattelin että tämän palkinnon voittaja saa valita itselleen 5 korttia vapaana olevista korteistani. Tällä hetkellä vailla vastaanottajaa -tunnisteen alla on 25 korttia ja vielä julkaisemattomia minulla on ehkä toinen mokoma, joten eiköhän niistä löydy tämän neljännen palkinnon voittajalle mieluisat kortit. Mahdollisuuksien mukaan voin kyllä jonkun korteista tehdä vielä ihan toiveiden mukaan, jos tarvetta on esimerkiksi erityisesti vaikkapa 60-vuotisjuhliin.

Nyt vaan kaikki joukolla osallistumaan. Jos tuntuu että onnetar on myötä, kannattaa osallistua myös facebookin puolella olevaan arvontaan. Siellä on pika-arpajaiset ensiviikon sunnuntaihin asti.

hattaraa

2011-06-10T17:18:00.000+03:00

Hattaransävyinen hääkortti on juuri omiaan juhlistamaan ihanaa päivää. Kortin väritys lähti noista taustapaperin herkuista väreistä. Runsaasti vaaleanpunaista ja lisänä tippa tummaa turkoosia. Onkin muuten aika nappi väripari, ainakin minun mielestäni. Kortin tunnelmastakin tuli aika hattarainen.

crocodile rock

2011-06-08T15:15:00.000+03:00

...Ja ne parhaat hetket olivat, kun tuli radiosta krokotiili rock...

Ja parhaat hetket vietetään myös syntymäpäivänä. Tällaisella kortilla muistin veljeäni juhlapäivänä tuossa viime viikolla. Olin väritellyt tuon krokotiilikuvan jo aiemmin ja aloitinkin kortin teon siitä. Etsin sitten varastoistani paperit siihen soveltuen ja tuo vaikeanvihreä taustapaperikin pääsi käyttöön ensimmäistä kertaa. Eikä edes näytä vaikeanvihreältä enää.

raadeltu huivi

2011-06-07T19:13:00.000+03:00

Huvittavaa esitellä tällainen käsityö näin hellepäivänä, mutta menköön. Kaivoin viikonloppuna ompelukoneen kätköistä ja aloittelin useampaa pientä projektia. Kankaita penkoessani löysin myös tummanvihreää trikoota josta hurautin välityönä kasaan nyt niin trendikkään tuubihuivin. Näin joku aika sitten kaupassa myös tuollaisen raadellumman version kyseisestä huivista, ja pitihän minun sitten vähän kokeilla miten sitä trikoota revitään. En tiedä nyt tuliko siitä niin kiva, ehkä vähän muhkeampi olisi saanut olla. Tuolla naulakossa se saa nyt kuitenkin hengähtää nämä hellepäivät ja katsotaan kaivanko sen sitten vähän vilakampana päivänä esiin.

orange

2011-06-04T12:18:00.001+03:00

Tämän kortin värimaailmasta tykkään itse ihan valtavasti. Raikkaat oranssi ja vihreä tuovat valtavasti pirteyttä sekä värienergiaa vaikkei aurinko paistaisikaan. Tämä kortti voisi olla vallan mainio jollekin reippaalle pikkutytölle. Tai miksei vähän vanhemmallekin, itse ainakin ilahtuisin jos postista tulisi.

mustavalkokissa

2011-05-30T19:38:00.001+03:00

Musta ja valkoinen ovat aina tyylikäs yhdistelmä. Pieni söpö kissanpoikanen ja dramaattiset kukkakuviot taas ei niin perinteinen. Mutta kivasti mallaavat toistensa kanssa, vaikka kisu näyttääkin vähän hämmentyneeltä. Tällainen onnittelukortti meni kissoista pitävälle ystävälle jokin aika sitten.

kukkaketo

2011-05-27T09:18:00.000+03:00

Tein vähän aikaa sitten ystävälleni kasan kutsukortteja kesällä pidettäviin valmistujaisjuhliin. Kortteja tuli noin 30 ja malliksi mietin suht simppelin mallin. Näin tarvikemateriaalien hinnat pystyi pitämään kohtuullisina (materiaalit korttia kohden olivat noin euron). Näyttävyyttä korttiin tuo taustalla oleva kaunis kukkapaperi. Lisänä vain hieman nauhaa ja fiskarsin perhosleikkurilla perhosia. Nuo perhoset ovat ihania ja niitä tekisi mieli tunkea joka paikkaan.

Korteista tuli ihanan raikkaita ja kesäisiä ja juuri sopivia iloisiin juhliin.

Testasin mallia myös onnittelukorttina, ja mielestäni se toimii hyvin myös siinä tarkoituksessa.

karvahattu, pitsiä ja astioita

2011-05-25T23:44:00.000+03:00

Vielä viimeinen sekalainen erä kehyskurssilla syntyneitä tauluja. Nämä jäivät esittelemättä edellisten kanssa ihan vain siksi, etten saanut näitä kuvattua. Kuvat ovat nytkin vähän mitä sattuu, mutta kyllä niistä selvän saa.

Ensimmäisenä kolme pientä taulua. Kokoa tauluilla on noin 12 x 12cm ja ne on ripustettu oviaukon yläpuolelle. Tykkään siitä, että taulut ovat jossain jännässä paikassa, eikä aina siinä silmän korkeudella sohvan yläpuolella. Näihin tauluihin pistin pienet Barbien henkarit, jotka spreijasin valkoisiksi. Tällaisia henkareita oli minulla pienenä Barbie-leikeissä, ja nyt ne ovat saaneet uuden elämän tauluina. Taustalla ihanan siroa lehtipaperia.

Nämä taulut tein veljeni kotiin. Kuvat ovat lapsuudestani, varsinkin oikeanpuoleinen taulu on mielestäni todella hauska. Kolmessa kuvassa ovat minä ja kaksi veljeäni. Jokaisella on ollut omalla vuorollaan tuollainen hillittömän kokoinen karvahattu. Pakkohan nuo oli ikuistaa ihan tauluksi asti. Ja kehyslistan väri piti napata tottakai sävysävyyn karvahatun kanssa.

Tässä kuvassa pitsiliina muiden jatkoksi. Tämä liina on kehystetty vitriinikehykseen. Idea oli mielestäni kaunis ja hauska, mutta lopputulokseen en ole kovinkaan tyytyväinen. Kehyslista irvistää joka kulmasta, ja työstäminen oli muutenkin hankalaa. Liekö pieni loppustressi iskenyt, kun tämä oli yksi viimeisiä tauluja, joita kurssilla tein.

Viimeisessä kuvassa on vielä yksi vitriinikehys, johon kehystin lapsuudenmuistojani. Minulla oli nukkekoti- ja Barbieleikeissä tällainen pieni ja siro posliiniastiasto. Se pääsi nyt vitriiniin, olihan se sentään lojunut jo toistakymmentä vuotta vaatehuoneessa pienessä pahvilaatikossa. Kivoja muistoja kivasti esillä.

lilaa ja pulleaa

2011-05-21T16:14:00.001+03:00

Tämä kaulakoru on ollut mielessä jo pitkän aikaa, toteutus vain on jäänyt puuttumaan. Ostin viime vuonna Lahden helmimessuilta Lea Swantzin kojusta liloja lamppulasihelmiä. Tiesin jo silloin minkälaisen korun niistä hahmottelen, mutta jostain syystä valmiin korun sain tehtyä vasta tällä viikolla. Tarvikkeita kun oli kuitenkin laatikossa valmiina, eli ei siitäkään ollut kiinni. Ehkä minua mietitytti se, että vaikka helmet ovatkin aivan ihastuttavia, tulenko silti käyttämään lilaa korua. Vielä se ei ole kaulassa ollut, mutta moneen kertaan olen ihania helmiä jo hiplaillut.

Materiaaleina korussa siis lasi ja 925 sekä balin hopea.

vanhasta uutta

2011-05-18T22:23:00.001+03:00

Aikalailla vuosi sitten tein Riikalle äitikorun. Jo silloin oli puhetta, että toisen lapsen syntyessä lisätään riipukseen elementtejä, jotta molemmat lapset olisivat edustettuina. Silloin minulla ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa miten tuon toteuttaisin. Jo aiemmissa äitikoruissa olen kyllä tehnyt niin, että yhteen koruun tulee useamman lapsen nimikirjaimet, kuten tässä ja tässä. Uudistetusta versiosta tuli kuitenkin erilainen, massiivisempi, sillä siihen sisällytettiin jo tuo aiempi riipus kokonaisuudessaan. Lisäksi siihen tuli vielä saman verran helmiä lisää.

Alempana korussa roikkuu siis tuo alkuperäinen riipus. Korun yläosa muodostui sitten samankokoisesta riipusosasta. Lisäksi muistin, että olin aiemmin talvella juottanut ja paukutellut vasaralla hopeatyökurssilla tuollaisia isoja hopearenkaita. Niille en ollut vielä keksinyt mitään käyttöä, mutta tähän tuo rengas sopikin sitten varsin mainiosti. Kivet valikoituivat koruun samalla tavoin kuin aiempaankin, nimikirjain tietysti, sitten vaaleansininen kuvastamaan lempiväriä ja ametisti sekä kivettynyt puu horoskooppimerkin, jousimiehen, onnenkivistä.

jotan puolivalmista

2011-05-14T16:01:00.000+03:00

Moni varmasti muistaakin että aloitin viime syksyn puolella ikoni-kurssin avoimen ammattikorkeakoulun puolella. Kurssi jatkui tänä keväänä ja pääsinkin aloittamaan ensimmäisen ihka oikean ikonin tekoa. Muutama minulta onkin ehtinyt jo kysellä, että olenko saanut mitä tehtyä kurssilla. Valmista ei sentään ole tullut, mutta esittelenpä tässä puolivalmiiksi ehtimäni työn.

Kyseessä on siis ylienkeli Gabrielin kasvoikoni. Aloittaessani kysyin opettajalta, mitä ikonia hän suosittelisi ensimmäiseksi maalaustyöksi ja tämä oli yksi niistä. Ikonin mallina on tämä Gabrielin ikoni 1100-luvulta. Olen maalannut ikonin ääriviivat, taustan, vaatteen ja hiukset, mutta yksityiskohdat ovat vielä tekemättä. Maalaaminen on ollut todella hidasta ja korjauksia olen joutunut tekemään, mutta se on ihan ymmärrettävää, sillä kyseessä on ensimmäinen työni. Lisäksi maalaus on aina ollut minulle haasteellista, joten tässä ollaan nyt todella oman mukavuusalueen ulkopuolella. Ja hyvä niin, sillä ainakin niitä onnistumisen tunteita tulee paljon useammin kuin jotain tuttua ja turvallista käsityötä tehdessä.

Nyt ikoni saa lepäillä rauhassa kesän ajan ja syksyllä sitten taas jatketaan työstämistä.

3d-äitienpäivä

2011-05-09T13:55:00.000+03:00

Noniin, vilautellaanpas teillekin näitä valmistuneita äitienpäiväkortteja. Kortit ovat vähän samaa sarjaa, kuten viime vuonnakin. Näihin käytin kuitenkin tällä kertaa noita Tiimarin kauniita 3d-kuvia.

Ensimmäinen kortti lilan sävyissä. Löysin sattumalta juuri noihin orvokkien sävyyn sopivaa taustapaperia ja nappeja, niistä syntyikin kauniin harmoninen kortti.

Tämä jälkimmäinen taas sai sävynsä noista liljoista. Vaaleaa, kellertävää ja tuollaista rusehtavaa. Molemmissa korteissa vähän kulutin ja revin reunoja ihan tarkoituksella vanhahtavan tunnelman aikaansaamiseksi.

narsisseja ja perhosia

2011-04-21T15:14:00.000+03:00

Aloitin pääsiäisen fiilistelyn jo viimekuun puolella kun minua pyydettiin tekemään pino pääsiäiskortteja. Alustavaan mietiskelyyn ja materiaalienhankintaan menikin enemmän aikaa kuin itse korttien tekoon, sillä pääsiäisaiheisia papereita ja kuvia oli todella huonosti missään tarjolla.

Tähän ensimmäiseen korttimalliin löytyi nuo hauskat pehmoperhoset Anttilan sisustustavaroiden joukosta. Niiden ympärille sitten vähän ruohon vihreää ja keltaista ja keväinen tunnelma on valmis.

Näissä kolmessa alimmassa kortissa olevat valko-keltaiset paperit ovat Taika-lehden pääsiäispapereita, melkeinpä ainoita pääsiäisaiheisia papereita joita löysin. Eipä siinä, ihan kivan näköisiä ovatkin. Säkkikankaan olen mieltänyt aina vähän enemmän jouluiseksi, mutta kokeilin sitä keltaisen kanssa eikä ollut yhtään pöllömpi yhdistelmä.

Ihanan keväistä tunnelmaa kortteihin antaa nuo perhosleikkurilla leikatut perhoset. Niistä tykkään ihan kympillä ja olisi tehnyt mieli ripotella niitä enemmänkin kortteihin.

Kolme ylintä korttia menivät siis muualle ja tällä viimeisellä mallilla tehdyt kortit tulivat omaan käyttöön. Olen jo pidemmän aikaa halunnut vähän "sotkea" maaliroiskeilla ja kun varastoista löytyi sopivaa vaaleanvihreää maalia, niin pääsin vihdoin kokeilemaan tätäkin koristelumenetelmää. Lisäksi vähän höyheniä ja nappeja, niin simppelit kortit lähtivät viimetipassa toivottamaan pääsiäistervehdyksiä.

Ihanaa pääsiäistä myös kaikille lukijoille. Nyt on tullut esiteltyä kortteja oikein urakalla, katsotaan josko pääsiäisen jälkeen innostuisi jo näpertämään jotain muutakin. Ainakin tauluja on jokunen vielä esittelemättä.

doodle-onnea

2011-04-12T10:40:00.000+03:00

Onnittelukortteja tarvitsee aina, ja mikäs niitä on tehdessä kun on näin herkullisia papereita käytettävissä. Nämä kortit tulevat nyt samassa postauksessa, kun ovat niin saman tyylisiä.

Doodle factoryn leimasimilla ei vaan saa synkkiä kortteja tehtyä sillä hahmot tuovat kaikille hymyn huulille. Toivottavasti nämäkin kortit ovat vastaanottajiaan ilahduttaneet, minulla ainakin oli mukavaa näitä tehdessä.

juhlan aika

2011-04-09T18:11:00.001+03:00

Ihana ystävä täytti pyöreitä. Koska ikäkriisistä ei ollut tietoakaan, tuli korttiinkin tuollainen rennon rempseä (eikä yhtään ahdistunut) doodle-kuva, josta tiesin ystävän tykkäävän. Oikeastaan tein kortin vaan sopimaan tähän synttärilahjaan, jonka kehystelin kehystyskurssilla. Ollaan pariin kertaan puhuttu, kuinka tällä doodle-pupulla on samanlainen ilme kuin maanantai-aamuna ennen töihinlähtöä, joten taulusta tuli ihana motivaatiotaulu I <3 mondays -tekstillä. Toivottavasti se piristää ankeina aamuina kun töihinlähtö ei niin jaksa napata.

täysikuu

2011-04-07T19:47:00.000+03:00

Alkuvuoden hopeakurssin tuotoksista tämä on jäänyt esittelemättä. Kirjoittelin niin innolla näistä vesivaluista, että unohdin tämän harjoitusriipuksen ihan kokonaan. Riipuksessa on siis harjoiteltu kivenistutusta ja tarkemmin sanottuna viistehiotun kiven istutusta putkeen. Istukka on kiinnitetty vielä tuollaiseen kuperaan hopeakuppiin. Tämä kivenistutus olikin helpompi kuin mitä ajattelinkaan ja ihanan simppeli tehdä. Muuten koru ei sitten valmistunutkaan ihan niin kivuttomasti. Sain jotenkin tehtyä tuonne koveran kupin pohjalle naarmuja, jotka eivät lähteneet millään pois. Ratkaisuksi "naarmutinkin" pohjalle letkuporan timanttiterällä säteitä koko alueelle. Nyt pohja välkehtii nätisti valossa.

rullaillaan

2011-04-04T19:05:00.001+03:00

Pitkästä aikaa osallistuin taas P*skiksen haasteeseen. Tällä viikolla haasteena oli bingo ja keräsinkin bingoruudukosta rivin sininen, valkoinen ja kraft. Kraft oli minulle ihan uusi sana, mutta onneksi se selvitettiin että kyseessä on pahvilaatikon ruskea. Ja ruskeaa löytyykin noista vauvanvaunujen renkaista runsaasti, heh. Tuo vaunuleimasin oli niin hauska, että pitihän se ostaa pois kuljeksimasta, vaikkei lähipiiriin ole vauvoja tulossakaan. Mutta ainahan joku voi tarvita vauvakorttia, siksi onkin ihan hyvä olla erilaisia leimasimia varastossa. Ja vieläköhän keksisin jonkun todella pätevän syyn jolla puolustella askarteluostoja.

eikö ennen ollut värejä ollenkaan?

2011-04-02T22:08:00.001+03:00

Kolmas kerta toden sanoo, vai mitä. Viime viikolla oli kolmas kehystyskurssi ja olin yhtä tehokas kuin kahdella edellsellä yhteensä. Tauluja syntyi parisenkymmentä kappaletta, ja esittelenkin tuotokset useammassa osassa. Nämä taulut ovat suoraan jatkoa näille mustavalkoisille tauluille. Nyt saa seinälle todellakin ison ryhmän, jos vaan on pokkaa laittaa kaikki samaan kasaan.

Suuressa osassa tauluja on siis lähisukulaisiani sekä äidin että isän puolelta, eli mitä tahansa mustavalkokuvia näihin ei ole laitettu. Alemmassa kuvassa olevassa neliosaisessa taulussa olen taas itse kahden kuukauden ikäisenä vanhempien ja isovanhempien kanssa.

Tämä viimeisin kehystyskurssi keskittyi kehystyksen erikoistekniikoihin, eli tarkoituksena oli tehdä ainakin yksi vitriinikehys. Tässä alla on ensimmäinen, joka on jatkoa noille mustavalkokuville. Taustalle pistin tuollaista kulutettua paperia ja Nija jelppasi, kun inspiraationi vaati tuollaisen pienen klipsunkin.

Tämä viimeinen taulu tuli muista poiketen rusehtaviin kehyksiin, sillä itse kuvakin on kauniin seepian värinen ja vanhempi kuin muut kehystämäni kuvat.

Tässä ensimmäinen erä, loput tauluista esittelen myöhemmin. Yksi kehystys syntyi jopa arvontaa ajatellen, kohtahan lähestyy 100 000 kävijän rajakin. Ajattelin, että jos tälläkertaa arvottaisiin useampikin palkinto. Katsotaan mitä keksitään.

2011-03-29T09:54:00.003+03:00

Kyllä miekin sitten kun muutkin. Nii.

Useammissakin blogeissa on viimepäivinä puhuttu Pinterestistä. Kyseessä on siis virtuaalinen "muistitaulu", joka ainakin minun tapauksessani korvaa hyvin selaimen kirjanmerkkilistan. Vai miltä näyttää esimerkiksi minun to do -listani kuvallisena? Kirjanmerkkikansio jää ihan ilman töitä, kun ihanat ohjeet ja ideat löytyvätkin kuvallisena yhdestä paikasta. Nyt näitä hyviä ideoita muistaa ehkä jopa toteuttaakin joskus.

Aika monelle onkin jo kutsuja laitettu, vinkkailkaapa omia sivustojanne niin saadaan ideat jakoon :D