Sivut

lauantai 29. lokakuuta 2011

kolme kaverusta



Joulupaperin palasesta syntyi hauska joulukortti. Veikeät lumiukot siis sitä lahjapaperia, taustalla skräppipaperi. Molempien paperien reunoja tummentelin vähän musteella. Noita huopaisia lumihiutaleita minulla on varattu tämän joulun joulukortteihin, jotka itse lähetän. Sen verran siis teaseria, ne kortit ovat vasta suunnitteluasteella ja esittelenkin ne vasta kun tiedän niiden olevan vastaanottajillaan.

torstai 27. lokakuuta 2011

pikkupaketteja

Näpertelin vielä lisää jouluisia juttuja Sinellin DT-paketin pirteän värisistä papereista. Tällä kertaa vuorossa olivat pienien joululahjojen paketoimiseen soveltuvat rasiat.



Rasioiden valmistamiseen tarvitset wc-paperirullan, paperia, kaksipuoleista liimakalvoa tai teippiä sekä koristeita oman maun mukaan. Paperista leikataan pari milliä wc-paperirullaa leveämpi suikale, joka on pituudeltaan vähän reippaampi kuin rullan ympärysmitta. Käyttämäni paperit olivat 15x15cm papereita, joista leikkasin suikaleen pois, mutta jätin pituudeksi sen 15cm. Se tuntui aika sopivalta pituudelta. Lisäksi samansuuruinen pala kaksipuoleista liimakalvoa. Wc-paperirullaa kannattaa jo tässä vaiheessa puristaa vähän muotoonsa. Päädyistä lintataan reunat sisäänpäin. Näitä taitoksia voi muotoilla sormin kauniin muotoiseksi ja loppuviimeistelyn voi tehdä vielä myöhemmin. Lisäksi reunoihin kannattaa painella hieman terävää kulmaa, niin rulla säilyttää paremmin muotonsa.



Seuraavaksi paperi liimataan liimakalvolle jonka jälkeen se liimataan kiinni paperirullaan. Kannataa aloittaa paperin liimaaminen tuosta rullan keskeltä, jolloin saumakohta jää nätisti rasian pohjaan piiloon. Lisäksi paperi ei rupea repsottamaan niin helposti, vaikka teippaus tulisikin tehtyä vähän huonosti, kuin jos sauma olisi terävässä reunassa.



Kun paperi on teipattu kiinni rullaan voi pakettia vielä muotoilla vähän lisää. Läpät voi painella paremmin kiinni ja niiden väliin reunoista syntyvät kulmat kannattaa muotoilla sormin siistimmiksi ja terävämmiksi. Alla olevasta kuvasta näkee vielä hyvin, miksi paperin kannattaa olla sen pari milliä wc-paperirullaa leveämpi. Kun läpät taittaa, niin paperi liukuu hieman rullan päältä pois ja rullan reunat jäävät näkyviin. Se pari milliä antaa tässä hyvän pelivaran ja läppien reunasta ei paista niin paljoa rullan ruskeaa pahvia.



Lopuksi vielä rasiat voi koristella haluamallaan tavalla. Näihin paketteihin käytin Papermanian cranberry & apple -sarjan papereita, kukkia, nappeja sekä rusetteja. Materiaalit löytyvät Sinellistä. Omista varastoista koristeeksi tuli vielä vähän pitsiä ja nauhoja.

tiistai 25. lokakuuta 2011

cranberry & apple

Lokakuun Sinellin DT-paketista paljastui Papermanian cranberry&apple -sarjan papereita, kukkia, nappeja sekä rusetteja. Aivan ensimmäiseksi syöksyin niiden kanssa ison pahvikirjaimen kimppuun.



Päällystin kirjaimen vihreillä papereilla. Paperit sai kätevästi paikoilleen kaksipuoleisen liimakalvon avulla. Tuo liimakalvo on ainakin minulle uusi tuttavuus, toimii samalla tavoin kuin kaksipuoleinen teippi, mutta kalvon voi siis laittaa koko paperin alle. Koska paperiarkit olivat 15x15cm ja kirjain taas noin 20cm korkea, niin paperin katkokohdan peitin satiininauhalla. Tähän kohtaan olikin sitten hyvä kasata tuollainen röykkiö kukista, napeista, rusetista ja sideharsosta.



Pahvikirjain ja sen koristeluun käytetyt tarvikkeet ovat kaikki Sinellistä. Ainoastaan sideharso, haaraniitit ja vihreä satiininauha löytyivät omista nurkista.



Paketissa oli mukana myös Fiskarsin leimasinpyörä joulupakettileimasimella. Tiesin, että Haltiakummi omistaa kyseisen leimasimen, joten tiedustelin käyttökokemuksia. Sain kuulla, että leimasinpyörän käyttö on erityisen helppoa ja vaivatonta. No innoissani rupesin tietysti askartelemaan ja nopeasti menikin sormi suuhun, kun rupesin leimasinpyörää kasaamaan. Käyttöohjeitahan ei tietenkään lueta, mutta vihdoin ja viimein sain leimasimen käyttökuntoon kun löysin youtubesta tämän hyvän videokäyttöohjeen. Tähän korttiin rullailin sitten koko taustapaperin täyteen noita joulupaketteja. Hyvää joulua -tekstin alle pistin vähän sideharsoa, jonka värjäsin leimasinpyörässä olleella punaisella musteella. Lisäksi vähän kukkia ja nappeja.



Myös kortin sisäpuolelle laitoin parit paketit. Tässä kuvia ladatessani tajusin, että olisihan myös kortin kääntöpuolen voinut leimata täyteen paketteja, mutta nyt tähän korttiin taustasta tulikin simppeli ja vähän ehkä tylsähkö.

Tässäkin kortissa käytetyt paperit sideharsoa ja haaraniittejä lukuunottamatta Sinellistä. Tai itseasiassa taitaa olla, että nuo haaraniititkin on joskus pitkä aika sitten hankittu sieltä.



Toinen kortti onkin sitten ehkä epileptikon painajainen. Paperin ja kukkien värit, tumman vihreä ja valkoinen muodostavat aika rankan kontrastin ja paperi tuntuu jopa vilisevän vähän silmissä. Tietysti piti tätä efektiä korostaa vielä lisäämällä vihreitä ja valkoisia kukkia sekä nappeja ja tuo rankan punainen teksti.



Sisäpuolella käytin paperia, jossa kuviot ovat samat mutta värit toisinpäin.



Myös kääntöpuolella jatkuu sama teema. Napit sentään käänsin yksivärinen puoli ylöspäin enkä niin että niissä olisi ollut vielä pilkut päällä lisäämässä sekavuutta. Tämän kortin kaikki materiaalit löytyvät myös Sinellistä.



Viimeinen kortti on vähän hillitympi versio tuolla Fiskarsin leimasinpyörällä. Tällä kertaa pistin tuota kuviota vain yhtenä boordina ja kuvion pilkkujen kohdalle pistin napit.



Kääntöpuolella on ihanaa pilkkupaperia.



Viimeiseksi koristelin vielä paperikassin. Tässäkin sama leimasinkuvio saneli aika pitkälle myös kassin värityksen, enkä laittanutkaan siihen muuta kuin punaiset rusetit ja hyvää joulua -tagin.



Tällaisilla korteilla ja tuotoksilla tällä kertaa. Kyselkää, jos on epäselvyyttä esimerkiksi noista materiaaleista. Muun DT-porukan tuotoksia voi kurkkia vaikkapa Sinellin blogin puolelta.

Ps. Oletteko jo kuulleet, että saamme ensikuussa tänne Lahteen myös oman Sinellin Kauppakeskus Karismaan?

lauantai 22. lokakuuta 2011

japanilaista sidontaa

Viime viikkoina on tullut taas vähän kursseiltua. Kävin kansalaisopistolla opettelemassa japanilaisen kirjansidonnan tekniikoita. Minua houkuttaisi oppia se oikea kirjansidontataito, mutta kun sellaisia kursseja ei tunnu missään olevan niin kävin sen sijaan testaamassa japanilaista versiota. Kurssilla syntyneet tuotokset taitavat olla kuitenkin enemmänkin vihkoja kuin kirjoja.



Ensimmäisenä aloitimme harjoittelemalla erilaisia sidontatapoja ihan kopiopapereista tehtyihin vihkosiin. Tapoja on useampia ja perussidonnat opittua voi muunnoksia kehitellä itsekin. Tässä kuitenkin neljä tapaa ja oikeanpuoleisin vielä yksi muunnos. Vasemmanpuoleisin on neljän sidontapisteen perussidonta, siitä seuraavana neljän sidontapisteen sidonta keisarinkulmilla eli vahvistetuilla kulmilla. Kolmas sidonta on hampunlehtisidonta keisarinkulmalla. Neljäntenä kolmen pisteen kilpikonna-sidonta ja oikeanpuoleisin on siis muunnos hampunlehtisidonnasta.



Itse tykkään eniten ulkonäöllisesti ihan tuosta neljän pisteen perussidonnasta. Siksi sitä tulikin käytettyä näissä kirjaharjoituksissa. Yllä kaksi A6-kokoista vihkoa. Molempiin on käytetty kansiin varastoista löytyneitä skräppipapereita, pohjana on puupahvi.



Tässä vähän isompi "nuottivihko" ja pieni vihertävä vihkonen. Tuon vihreän vihkon kansipaperin olen painanut grafiikkakurssilla. Siitä kertoilen kuitenkin joskus myöhemmin lisää, sillä kurssi on vielä kesken. Näissä molemmissa vihoissa on käytetty tuota neljän pisteen perussidontaa.



Vasemmanpuoleinen kukkakirja on Maze-kirja eli pieni taiteltu kirjanen. Se ei ole japanilaisen kirjansidonnan tekniikoita, mutta taittelin sen eräänlaisena välityönä. Oikeanpuoleinen sinertävä kirja on sidottu yamato-sidonnalla, joka siis tarkoittaa lähinnä sitä, että vihkonen on sidottu tuollaisilla nauhoilla kokoon. Tämä oli hauska tekniikka ja lopputuloskin kivan näköinen, ainoastaan nauhan mentävien reikien teko siististi oli hieman haastavaa.



Tässä vielä yksi sidottu vihko, A5-kokoinen pallovihko. Piti ihan tehdä kun tuo pallopaperi oli niin herkullisen väristä.



Tämä kirja on haitarikirja ilman selkäosaa. Kirjasessa on siis kaksi kantta joiden välissä sivut ovat haitarin muodossa. Alla olevasta kuvasta näette paremmin noiden sivujen asettumisen kirjan väliin.



Viimeisenä kurssilla teimme kovakantisen albumin tai kirjan. Itse tein tällaisen reseptikirjaksi soveltuvan kirjasen. Sisällä oleva vihko on ensin sidottu tavallisella neljän pisteen sidonnalla yhteen. Tämän jälkeen päälle on sidottu pahvinen päällystetty kansiosio. Nämä ovat yhdistetty kolmen reijän sidonnan avulla.



Kurssi oli todella hauska ja mukaan tarttui paljon uutta oppia. Nyt vaan pitää muistaa treenata tuota sidontapuolta tai siis lähinnä pitää taitoja yllä. Olisi kiva tehdä lisää ainakin noita albumeita ja ehkä muutama pikkuvihkonenkin.

perjantai 14. lokakuuta 2011

punatulkku



Pikkuhiljaa alkaa jo mielessä olla joulun tulo sekä jouluiset ajatukset. Siksi aloitan jo esittelemään vähän joulukortteja, joita on kuluvan vuoden aikana syntynyt. Hassua miten näitä tulee tehtyä, vaikka itse aion taas tehdä liukuhihnalla ne kortit, joita ystäville ja sukulaisille lähetän. Tämän kortin melkein koko pinta-alan teittää tuo 3D-kuva, vaikka sitä kolmedeeosuutta kuvasta onkin vain tuo postilaatikko. Lisänä vain jouluisen sävyistä paperia ja pellavan väristä pitsiä.

torstai 13. lokakuuta 2011

tuunailupuuhissa

Taas yksi ikuisuusprojekti selätetty. Minulla on nimittäin ollut tarkoituksena jo useamman vuoden maalata tuo ikean kenkäteline limen vihreällä maalilla. Jotenkin on tuntunut turhalta ostaa isoa maalipurkkia pientä maalausurakkaa varten, joten suunnitelmat jäivät toteuttamatta. Kunnes löysin biltemasta tuollaisen minimini-maalipurkin juuri sopivan väristä limenvihreää. Vihdoin pääsin aloittamaan tämän maalausurakan.



Niin, tähän väliin kuuluisikin sitten kuvasarja siitä kuinka puoliksi maalattu kenkäteline lojuu kuukauden päivät ensin sohvan edessä, sitten eteisessä, seuraavaksi vaatehuoneen ovea vasten ja lopuksi hellan edessä. Eli niinhän siinä sitten kävi, että kenkätelineessä olikin hieman arvioitua enemmän maalattavaa pinta-alaa, ettei yksi purkki ihan riittänytkään. Se olikin mukava yllätys, varsinkin kun lähimpään Biltemaan ei ihan pyörällä päässyt.



Loppu hyvin, kaikki hyvin. Onneksi veljelle tuli asiaa maalikaupoille päin ja sain kuin sainkin lisää väriä ja kenkäteline on takaisin omalla paikallaan pirteämmän värisenä.

tiistai 11. lokakuuta 2011

nappikauppaa



Vietin viimeviikonloppuna aikaa taas kerran hopeakorukurssilla. Olen nyt ajatellut pikkuhiljaa tosiaan herätellä esiin kivenistutustaitoja ja tällä kertaa vuorossa oli neliskulmaisen kiven istutus. Sormushan tästäkin syntyi sitten ja varsin kelpo harjoitus muutenkin. Laitteet ja työvälineet kurssilla olivat mitä olivat, eli eivät juurikaan verrattavissa avoimen ammattikorkeakoulun kurssiin, mutta koska kyseisen kurssin opettaja on kuitenkin mielestäni mukava ja ammattitaitoinen niin tykkään tuollakin käydä vähän näpertelemässä. Tästä johtuen työn jälkikään ei ole ihan niin loppuunhiottua, mutta muutoin olen sormukseen varsin tyytyväinen. Vielä kun oppisi noita isompia (tai edes pienempiä) sormuksia käyttämään, kun tuntuu että näitä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa syntymään. Sormuksessa käytetyn kiven nimestä en osaa sanoa, kyseinen kivi on kuitenkin ystäväni hioma, mutta eipä tullut kysyttyä nimeä. Ja metalli korussa on tietysti hopea.



Toisena työnä tein nappi-aiheiset nappikorvakorut. Idea korvakoruissa oli mielestäni aika kiva (toki nähty jo aiemminkin jossain netin syövereissä) mutta toteutus menikin sitten puihin, kun en osannut porata noita reikiä neliön muotoon. Ovat enemmänkin vinoneliö-muodostelmassa ja niinhän ei kuuluisi olla jos nappia tavoitellaan. Muitakin virheitä on, seuraava pari on varmasti paremman näköinen, sillä harjoitushan tekee mestarin. Taitavat nämä mennä suoraan sulatuskippoon, ellei joku kaveri nappaa kotiinsa.

lauantai 8. lokakuuta 2011

helmiäistä



Nuo valtavan kauniit Balin hopeiset korunosat olivat lojuneet laatikossani ihan luvattoman kauan. Vihdoin sain tehtyä ne korvakoruiksi asti. Lisänä vain jotain pientä, eli tällä kertaa Swarovskin ruskeita Crystal Pearl -helmiä. Vaikka kyseessä eivät olekaan makeanvedenhelmet, niin ulkonäöltä menevät sellaisista ihan kuin väärä raha.

metsien mies



Hauska majavaherra seikkailee taas. Koska tuo taustapaperi sopi mun mielestä tuohon leimasinkuvaan jo aiemminkin, niin tekaisin samoilla raaka-aineilla tämänkin kortin. Nappien värit tulivat tuosta taustapaperin värityksestä, kyllä siellä oli joukossa myös jotain viininpunaista. Ja miksi mun on aina ihan pakko laittaa noille doodle-hahmoille nuo mulkosilmät, ne vaan jotenkin huutaa sitä.

perjantai 7. lokakuuta 2011

omppomppoo



Jossain netissä surffatessani törmäsin tällaiseen hauskaan kynttilä-ideaan. Ajattelin kokeilla sitä itse ja jakaa myös teillekin, sillä kynttilät olisi hauska laittaa esille näin vaikkapa jouluksi tai halloweenin juhliin. Omenoihin kaiversin siis pienen syvennyksen johon laitoin tuikut. Kovin pitkäikäisiä tällaiset eivät ole, muutaman kynttilän poltettua omenat olivat sisältä jo vähän uuniomenamaisia, mutta juuri johonkin juhliin nämä olisivat varmasti varsin hauskoja.

torstai 6. lokakuuta 2011

70's



Tässä kortissa käytetty taustapaperi vaan on niin retro-henkistä, että se tuo tunnelmansa koko korttiin. Samassa paperilehtiössä oli vielä tuollaisia isoja kukkia, jotka asettelin kortin yläkulmaan. Vastakkaiseen kulmaan tuli vielä pitsin päälle pieni rykelmä napeista ja timanttihaaraniitistä.

tiistai 4. lokakuuta 2011

london



Sain jälleen pyynnön ommella tällainen kankainen muovipussikassi. Ja mielellänihän minä ryhdyin hommiin. Kankaan sain valmiina, joten se osuus helpottui. Ja mikäs tästä herkusta kankaasta oli ommellessa. Huomatkaa muuten miten kivasti tuo englantilainen sotilas sattui juuri hyvin toiseen kantokahvaan.



Kaavoinahan tähän kassiin on käytetty marketin muovipussia. Mallista tulee paljon isompi kuin sellaisesta littanasta kangaskassista, joten tämä on hyvä kassi kauppareissulle. Yllä olevassa kuvassa vielä vähän mittakaavaa, kassi on siis aivan kuin kaupan muovipussi.



Mietin jo edellisen kassin kohdalla, voisiko reunan tehdä jotenkin siistimmin. Tähän kassiin päädyin tekemään lyhyen vuorin kääntöpuolelle jonka ansiosta reunan ompelu oli paljon helpompaa. Myös lopputuloksesta tuli huomattavasti kauniimpi.